perjantai 13. marraskuuta 2015

1v 4kk kuulumisia

Heippa,

Viimeisen Islan ja Lukan kuulumispostauksen jälkeen on tapahtunut vaikka mitä. Yksi iso juttu on, että molemmat siirtyivät 1v 3 kk iässä syöttötuoleista taaperotuoleihin. Tuttipullot ovat jääneet pois (paitsi iltamaidon saavat vielä niistä), vaikka vielä vähän aikaa sitten tuntui, että eivät millään hyväksy mitään mukeja. Nyt juovat pillimukeista ja erilaisista nokkamukeista hienosti. Aemmin maidot lähinnä ravisteltiin tai kaadettiin lattialle. Isla ja Luka ovat myös hienosti oppineet syömään itse lusikalla. Enää ei siis tarvitse juurikaan syöttää! Isla myös lopetti jokin aika sitten kokonaan tutin syömisen. Pottailu ei suju vielä, mutta en jaksa ottaa siitä mitään stressiä. Ovat niin pieniä vielä, ja luotan siihen, että kiinnostuvat kyllä itsekin omana aikanaan potasta. Maailman suloisinta on, kun Isla ja Luka pitävät välillä toisiaan kädestä ja antavat toisilleen pusuja. Tänään viimeksi kaupassa istuivat ostoskärryissä vierekkän ja moiskauttelivat siinä pusuja toisilleen. Sydän suli sinne Prismaan. Nämä on niitä monikkouden ihanimpia juttuja, joita ei vaihtaisi mihinkään.

Kuvat otettu muutama viikko sitten :)



Luka

Luka on suloinen pikku hurmuri, joka jakelee kaikille pusuja, kun sille päälle sattuu. Luka on reipas ja rohkea tutkija. Joissain tilanteissa kuitenkin ujokin. Lukalla on mainiot muikeat ilmeet. Luka tekee rohkeasti tuttavuutta vieraidenkin ihmisten kanssa esim. kerhossa. Luka on tosi iloinen, nauravainen poika, jolta löytyy myös todella paljon omaa tahtoa. Luka on luonteeltaan myös järjestelmällinen. Muun muassa vaipat pitää aina laittaa saman tien roskiin ja kylpyammeen Luka hakee aina oikealle paikalleen ennen kylpyä. Joskus Luka viihtyy pitkään leikin parissa, jossa kokoaa järjestelmällisesti tavaroita johonkin laatikkoon.

Lukan sanavarastoon kuuluu jo äiti, mamma, pappa, auto, tyttö, pää, ei, puu, isi=titi, puuro=puii, poika=poi, maito=mai, kirja=rrja, pallo=paa. Auto on lempparisana, ja Luka osoittelee aina innoissaan autoja. Luka on alkanut hienosti toistamaan vakka mitä sanoja perässä ja sanavarasto karttuu vauhdilla. Luka ymmärtää selvästi puhetta jo hienosti. Lisäksi Luka osaa sanoa "Mo!" ja heilauttaa samalla kättä. Lisäksi Luka osaa matkia monia eläinten ääniä kuten heppaa, kissaa, koiraa ja lammasta, lintua, sekä auton ääntä.

Luka on tosi innokas lukija, osoittelee lakkaamatta kuvia ja osaa näyttää tosi monia esineitä ja asioita kuvista. Luka tekee taitavasti dubloista ja palikoista torneja ja osaa hienosti näyttää useimmat vartalonosat. Lemppareita ovat pää ja napa, ja Lukasta on kiva osoitella muidenkin napoja ja päitä. Luka osaa myös näyttää sormella olevansa 1 vuotta vanha. Luka osaa hienosti syödä itse lusikalla ja on aika lailla kaikkiruokainen. Suusta taitaa löytyä jo 12 hammasta.





Isla

Isla on kaunis ja ihana prinsessa, joka on varustettu söpöllä takatukalla ja isolla annoksella omaa tahtoa. Äkkipikaisuutta neidistä löytyy. Isla on ilmeikäs, nauravainen ja iloinen tyttö. Isla jakelee myös pusuja sille päälle sattuessaan, mutta saattaa myös kieltäytyä pudistamalla päätään. Isla on reipas tutkija ja leikkijä, ja tekee myös rohkeasti tuttavuutta vieraidenkin ihmisten kanssa esim. kerhossa. Isla kuitenkin kaipaa paljon myös sylin turvaa. Jos olemme kerhossa tms. ja äiti häviää hetkeksi näkyvistä, niin Isla hyvin nopeasti etsii äidin käsiinsä ja pinkaisee syliin.

Sanavarastoon kuuluu ainakin äiti, mamma, pappa, tyttö, ei, auto (kukka on jäänyt pois). Isla ymmärtää puhetta hienosti, toistelee sanoja perässä ja osaa matkia monen eläimen ääniä kuten kissaa, koiraa, lammasta, lintua, ja auton ääntä. Yleissana "thö"/"ba-ba" on vielä paljon käytössä.

Isla on yhtä innokas lukija kuin Lukakin ja osoittelee lakkaamatta kirjojen kuvia sekä osaa näyttää paljon eri asioita kuvista. Isla on supertaitava kiipeilijä ja pääsee omin avuin mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Isla tietää hienosti mitä eri esineillä tehdään, neiti esim. osaa laittaa kengät jalkaan ja hatun päähän. Isla osaa hienosti näyttää useimmat vartalon osat ja osoittelee mielellään muidenkin napoja, neniä ym. Isla osaa myös näyttää sormella olevansa 1 vuotta vanha. Isla osaa syödä hienosti itse lusikalla ja on aika lailla kaikkiruokainen. Hampaita taitaa olla 12 kappaletta.






torstai 12. marraskuuta 2015

Äiti on vähän väsynyt

Heips,

Kulunut kuukausi on ollut jotenkin tosi rankka. Ensin alkoi sellainen vaihe, että Isla ei suostunut illalla menemään omaan sänkyyn nukkumaan. Nukuttaminen viereen/syliin saattoi kestää tuntitolkulla. No, siihen tuli joku tolkku, kun Kimi alkoi hoitaa illalla nukutukset. Jos minä yritän nukuttaa muksuja, niin ainakin Isla takertuu syliini eikä suostu olemaan missään muualla. Hyvänyönpusujen ja sylittelyn jälkeen siis isin syli kutsuu, vaikka siitä alkuun kova huuto tuleekin. Kimin lempeän jämäkkä tyyli laittaa muksut nukkumaan toimii, ja iltahuudotkaan eivät enää kestä kauaa. Minun pitää vain pysyä poissa näkyvistä ja hiljaa siihen asti, kunnes ovat kunnolla unessa. Molemmat ovat myös herännneet joka yö (ainakin toinen) ja pahimillaan valvoneet monta tuntia putkeen. Päivällä Isla ja Luka ovat mustasukkaisia sylistäni, mutta yöllä tilanne on ihan mahdoton, jos tyypit ovat yhtä aikaa hereillä. Viime yönä Kimi sai kuitenkin Islan rauhoittumaan omaan sänkyyn, mikä oli ennenkuulumatonta! Olen itse aina nostanut Islin heti yöllä viereen, koska omat rauhoitteluyritykset eivät ole koskaan auttaneet. Joskus Isla nukahtaa viereen nopeasti, mutta joskus pyörii ja mönkii monta tuntia. Katsotaan, toimiiko sama taktiikka jatkossakin. Tänään olo oli herätessä hieman virkeämpi, koska sai nukuttua enemmän kuin 5 tuntia.



Molemmilla tuntuu olevan jo uhma. Välillä tuntuu että meininki on koko ajan huutoa ja kitinää ja riitelyä. Jos joku ei miellytä, heittäydytään lattialle huutamaan. Vastustetaan pukemista, rattaisiin menoa, vaipanvaihtoa... Kaikki rukkaset saadaan revittyä ulkona kädestä. On raskasta väkisin hoitaa rutiineja. Ja sitten tapellaan vähän väliä leluista tai sylipaikasta ja satutetaan toista. Ja mennään jatkuvasti juuri niille kielletyille laatikoille tyhjentämään kaikki.

Ja sitten pitäisi itse jaksaa olla 100% läsnä, jaksaa lakkaamatta lukea kirjoja, joita roudaavat syliin ja keksiä koko ajan jotain uutta kiinnostavaa tekemistä. Sitten kaiken ohessa pitäsi jaksaa pyykätä, siivota, laittaa ruokaa. Lähteminen kodin ulkopuolelle tuntuu rasittavalta, koska kaikki on niin hankalaa. Hermot menevät usein toisella tai molemmilla jo bussissa matkalla jonnekin. Mutta kotona taas seinät kaatuvat päälle. Joka päivä on pakko jossain käydä, siis oman kotipihan lisäksi. Puistoissa on liian stressaavaa, koska tyypit lähtevät eri suuntiin ja kiipeilevät jonnekin korkeisiin liukumäkiin. Koko ajan saa stressata mitä voi sattua, kun kotonakin niitä kuhmuja tulee. Eikä lähipuistossa edes juuri koskaan ole ketään muista. Väsymyksen takia on välillä huono olo, kiukuttaa, ärsyttää, itkettää. Sitten on huono omatunto, kun se oma surkea olotila tietenkin heijastuu myös lapsiin. Sitä vaan odottaa päiväuniaikaa, että edes hetken saa hengähtää. Parisuhdetta ei tietenkään ehdi missään välissä hoitaa eikä puolison kanssa liiemmin jaksa edes kommunikoida, koska molemmat olemme iltaisin ihan puhki.


Kyllä meillä onneksi myös paljon nauretaan, halitaan ja pusutellaan. Ja kerrotaan, että rakastetaan. Ja ihaillaan sitä huimaa kehitystä, mitä tapahtuu koko ajan. Mutta tämä nyt ei ollut postaus niistä ihanista jutuista. Nyt arki vaan tuntuu tosi rankalta. Milloinkohan tämä helpottaa... Onneksi tänään oli ihan hyvä fiilis, sen hyvän yön ansiosta, ja jaksettiin käydä aamulla kerhossa ja kaupassa. Onkos siellä muita, joilla yhtään samanlaisia fiiliksiä?

Ulla




perjantai 2. lokakuuta 2015

Tällaista meillä oli vuosi sitten...

Heips,

Luonnoskansiosta löytyi tällaisia reilu vuosi sitten kirjoitettuja juttuja "päivärytmistä". En tiedä miksi ovat jääneet julkaisematta. Tällaisia päivät ilmeisesti olivat, kun vauvat olivat n. 2,5 kk ikäisiä. Jotenkin tosi sumuisasti muistaa nuo ajat... Tässä siis vähän muisteloa noin vuoden takaisista ajoista. Uskomatonta, silloin tyypit nukkuivat vielä varpaat vastakkain samassa sängyssä. Luojan kiitos, elämä on nykyään monessa mielessä niin paljon helpompaa!


8.9.2014:

Edellisen illan iltatohinat aloitettiin klo 20. Vaihdetaan yöpuvut ja molemmat vetävät pullosta 150 ml maitoa. Suippis itkeskelee hetken syötön jälkeen ja tankkaa vielä 21.30 "unimaidot" 100 ml, nukahtaa syliin ja laitetaan pinnikseen. Mutris "vaatii" nukutuksen rinnalle meidän sängyssä. Kun Mutris on kunnolla unessa, siirretään hänet pinnikseen varpaat vastakkain Suippiksen kanssa.

1.30 Suippis herää ja syö pullosta 150 ml, nukahtaa uudelleen. Mutris herätetään samaan aikaan, jotta vauvoja saataisiin vähän samaan rytmiin. Mutris syö 150 ml ja vaatii taas nukuttamista rinnalla. Usein Mutris kuitenkin nukahtaa yöllä ihan vain laskemalla takaisin pinnikseen. 

4.00 Suippis herää taas ja syö 100 ml.

7.00 Suippis herää syömään ja Mutris perässä. Molemmat nukahtavat vielä, Suippis tosin vain tunniksi.  Herättyään Suipponen ihmettelee maailmaa sitterissä, Mutris jatkaa unia. 

10.00 Suippis syö taas. 

11.00 Mutris herää ja ihmettelee tunnin maailmaa virkeänä sitteristä

12-14.30 Tissittelyä, pullottelua, syliä, sitteriä, seurustelua...

Isla ja Luka 2,5 kk ikäisinä
14.30-16.30 Vaunulenkki. Vauvat ovat pääosin rauhallisia. Jos pysähdyn istumaan vaunuja heijaten, molemmat alkavat pian protestoimaan, ja on pakko jatkaa matkaa. 

16.30 Molemmat syövät.

18.30 Iskä tulee kotiin.

19.30 Molemmat syövät, aloitetaan iltatoimet. Mutris nukahtaa meidän sängyssä rinnalle, Suippis itkeskelee ja nukahtaa pullo suussa saatuaan vielä 100 ml "unimaitoa"

22.00 Vauvat saatu nukkumaan!


Varpaat vastakkain


12.9.2014:

Edellisenä iltana molemmat vauvat ovat nukahtaneet klo 22 mennessä iltasyötön jälkeen

1-2 Molemmat heräilevät samaan aikaan, hoidan itse ensimmäisen yösöytön. Molemmat syövät pullosta ja käyvät takaisin unille ilman sen kummempaa nukuttamista.

5-6 Molemmat heräilevät taas samoihin aikoihin, Suippis ensin ja pian Mutriskin alkaa ähisemään. Kimin vuoro hoitaa syöttö. Suippis ei tahdo enää nukahtaa syötön jälkeen, mutta rauhoittuu kuitenkin viereen, että saa vielä hetken torkahdettua. Mutris jatkaa onneksi unia pinniksessä.

9 Molemmat heräävät ja syövät. Sen jälkeen ohjelmassa sitterissä istuskelua, pienet jumpat lattialla vatsallaan, musiikin kuuntelua, leikkimatolla köllöttelyä, syliä, imetystä, seurustelua...



11.30 Vähän itkeskelyä, väsy iskee. Mutris nukahtaa syliin, Suippis sitteriin. Jatkavat unia vaunuissa sisällä yhteensä 45 minuuttia (parvekkeella liian kuuma)

12.30 Molemmat syövät

14-15.30 Vaunulenkki. Suippis halusi vielä tankata ennen lähtöä. Mutris kantoliinaan (ei suostunut olemaan vaunuissa) ja Suippis vaunuihin. Käydään kirkolla katsomassa ristiäismekkoja, äippä ostaa sen jälkeen itselleen jäden.

16-17 Molemmat syövät. Kumpikaan ei suostu unille. Rauhallista sitterissä ja sylissä istuskelua, imetystä. 

Hätä keinot keksi...

18.30 Kimi tulee kotiin

19.30 -> Iltasyötöt ja nukuttamiset

Klo 22-23 Vauvat saatu nukkumaan!

torstai 1. lokakuuta 2015

Islan ja Lukan 1v 3kk kuulumisia

Heippa, 

voi tylsyys, miten pitkä aika viime postauksesta on kulunut. Blogin kirjoittaminen on tosi usein mielessä, oikeastaan päivittäin. Nautin valokuvaamisesta ja kirjoittamisesta. Mutta ne pienet omat hetket kuluvat hetkessä ja sitten huomaan vain, etten taaskaan ehtinyt tai jaksanut kirjoittaa. Muiden blogien lukeminen on myös ollut todella vähäistä. Hämmästyin aivan, kun nyt pitkästä aikaa kirjauduin tänne Bloggeriin ja kurkkasin kävijämääriä. Viime kuussa täällä on ollut tuhansia katselukertoja, vaikka uusia postauksia ei ole kuulunut. Olisi kiva tietää teistä lukijoista jotain, kiva kun jaksatte lukea blogiani! 

Nyt ajattelin pitkästä aikaa kertoa vähän kuulumisia. Edellisen kuulumispostauksen jälkeen on taas tapahtunut paljon. Tämä blogihan on ollut toistaiseksi ainoa paikka, jonne olen tallentanut tähänastisen vauvavuoden/taaperoajan tapahtumia. Tästä tulee siis pitkä sepustus, koska viime kuulumispostauksesta on kulunut niin pitkä aika ;) Kuvat ovat reilu kuukauden takaisia otoksia, kun saimme vihdoin aikaiseksi ottaa beibien yksveekuvat. Veljeni otti "viralliset" kuvat, ja niitäkin varmaan tullaan myöhemmin blogissa näkemään.

Isla ja Luka täyttivät tänään 1v 3kk. Molemmat ovat muikean mainioita äidin pikku apulaisia. Kaupasta tullessa puramme yhdessä ruokakassit niin, että Isla ja Luka ojentavat minulle tavaran kerrallaan ja laitan ne sitten oikeille paikoilleen. Molemmat vievät oma-aloitteisesti pissavaipat roskikseen ja tuovat pyynnöstä ja oma-alotteisestikin jotain tavaroita. Esimerkiksi toinen avustaa ojentamalla kengän, kun puen toista. Molemmat osaavat ojentaa käden kättelyä varten ja tehdä myös "high fiven". Isla ja Luka tietävät mitä muutamat eläimet sanovat. Koira sanoo "vuf" ja kissa sanoo "miauu", Luka tietää, että lammas sanoo "bää". Isla ja Luka osaavat sanoa "ei" ja pyörittää päätään kieltäytymisen merkiksi, esimerkiksi silloin, kun eivät halua enää ruokaa. Molemmat osaavat sanoa "äiti/äitä". Isla osaa sanoa "kukka/kukko/kakka" ja Luka sanoo välillä "tyttö". Muitakin oikeilta sanoilta kuulostavia sanoja tulee aika usein. Sekä Isla että Luka osaavat näyttää missä on napa. Isla osaa laittaa kumpparin itse jalkaan ja heiluukin sisällä usein kumppari toisessa jalassa.  Lukan bravuuri on pussailu. Luka moiskauttelee pyynnöstä pusuja poskelle ja Islakin saa aina Lukalta vähintään hyvänyönpusut. Olin ihan tippa linssissä, kun ensimmäisen kerran sanoimme Lukalle "Miten Luka antaa Islalle pusun?" ja Luka käveli suoraan Islan luo, moiskautti pusun poskelle ja hymyili sitten valloittavasti. <3 



Kirjat ovat meillä tosi suosittuja. Molemmat tutkivat niitä itsekseen sekä sylissä. Usein molemmat istuvat yhdessä sulassa sovussa sylissäni ja osoittelevat innoissaan kirjojen kuvia. Toinen hittilelu on tällä hetkellä palikkalaatikko. Molemmat osaaavat jo hienosti laittaa palikan hieman autettuna oikeasta reiästä ja jotkut palat kokonaan itsekin.

Molemmille on osittain/kokonaan puhjenneet ala- ja yläposkihampaat. Meillä koko perhe syö samaa ruokaa ja teenkin nykyään jättisatseja keittoja tai uunissa paistettavia kiusauksia tai laatikoita. Olen innostunut linsseistä keitoissa ja hyväksi havaittuja arkiruokaohjeitakin olisi tarkoitus täällä blogissa jakaa. Lusikalla syömistä harjoitellaan aina välillä siinä ohessa kun syötän ruokaa. Jotkin ruuat, kuten makaronilaatikko, menevät hienosti kokonaan sormiruokana. Sotkua kyllä piisaa... Tuttipullot ovat edelleen paljon käytössä, mutta nokkamukista juominen sujuu jo välillä tosi hyvin. Aika usein nokkikset kuitenkin viskellään maahan protestina sille, että äiti ei annakaan tuttipulloa.

Kyseenalaisia taitoja (äitin mielestä) on uunin ja hellan levyjen laittaminen päälle sekä telkkarin laittaminen virtanapista päälle. Myös kanavaa molemmat osaavat vaihdella TV:n sivusta, ei auta vaikka kaukosäädin olisi piilossa... Isla osaa kiivetä yksin jalkalaudan kautta syöttötuoliin istumaan. Se on aika vaarallisen näköistä. Ruokapöydän tuolit ovat edelleen pinossa, koska kiipeily on ihan mahdotonta... Isla on myös erikoistunut ovien avaamiseen. 

Isla ja Luka siirtyivät yhtiin päiväuniin noin 1v 1kk iässä. Se oli kaikin puolin tosi paljon arkea helpottava juttu. Myös nukkumaanmeno illalla helpottui huomattavasti. Aikaisemmin meni helposti kymmeneen saakka ennen kuin tyypit olivat unten mailla. Nyt uni tulee jo 20.30-21 maissa. Luka nukahti kuukausien ajan vain syliin illalla, mutta oikeastaan tasan 1v 2kk iässä tyypille yhtäkkä olikin ok nukahtaa omaan sänkyyn! Yöt sujuvat useimmiten rauhallisesti, tyypit nukkuvat n. 11 tuntia putkeen. Joskus toki on jotain heräilyjä tai valvoskelua...

Arjessa raskasta on välillä se, että Isla ja Luka ovat tosi mustasukkaisia sylistäni... Tilanne on usein sellainen, että toinen roikkuu toisessa jalassa ja toinen toisessa pää punaisina huutaen. Syli pitää saada kokonaan yksin vallattua. Siinä ei tunnu useinkaan auttavan mitkään yritykset laukaista tilanne... Myös rauhallinen leikki saattaa muuttua silmänräpäyksessä rajuksi riidaksi. Toinen vie toiselta lelun ja muuta ei sitten tarvitakaan. Tyypit purevat toisiaan, vetävät toisiaan hiuksista, huh...! Välillä olo on todella epätoivoinen, riittämätön, kiukkuinen ja väsynyt. Kerran kun kaikilla oli kotona hermot riekaleina, Kimi lähti Islan kanssa kauppaan. Luka oli heti Islan lähdettyä itse rauhallisuus ja Islakin oli ollut päivänsäteenä kaupalla. Kyllä tuollaisilla hetkillä tajuaa kirkkaasti sen faktan, että olisi se vaan aika paljon helpompaa yhden kanssa. (Silti, monikkous on jotain niin mieletöntä, ettei sitä osaa edes sanoin selittää). Päivällä ei juuri omaa aikaa ole, koska tyypit nukkuvat useimmiten vain sen tunnin. Illalla sitten ei jaksakaan enää tehdä mitään järkevää. Välillä kodin kaaos ja epäsiisteys ahdistaa. Mitään ei voi olla missään, kaikki purraan, revitään tai tuhotaan muuten. Järkkärikin hajosi, kun jätin sen hetkeksi pöydälle. Tarinan jatkoa ei tarvitse varmaan edes kertoa. 

         

Meidän viikkoihin kuuluu ainakin yksi muskari ja sitten vaihtelevasti muita kerhoja ja kyläilyjä. 

Nyt meillä elellään jotakuinkin tällaisessa rytmissä. Meidän arkipäivä kotosalla näyttää siis tältä:
n. 8 Tyypit heräävät. Vaihdetaan vaipat ja vaatteet. 
8.30 Aamupuuro ja maito. Syömme koko perhe aamupalan saman pöydän ääressä. Aamupalan jälkeen
sisällä touhuilua tunnin pari. Kotitöitä ja leikkiä. Vaipanvaihtoa... Sitten yleensä ulkoilemaan. Ulkokamppeet päälle! 
11.30-12 Lounas. Useimmiten edellisen päivän päivällistä+maito. Jossain vaiheessa päivää väsään taas ruokaa illaksi. (Samaa ruokaa syödään kaikki yhdellä päivällisellä ja lounaalla. Jos ruokaa jää, niin se menee pakkaseen. Sieltä sitä on helppo sulatella annospusseissa, jos ei aina jaksa tehdä ruokaa. PS. Kyllä meillä syödään myös purkkiruokaa.)
12.30-13 Ekoille päikkäreille ulos rattaisiin. Vaipanvaihdot ja taas ulkokamppeet päälle! 
13.30-14.30 Tyypit heräävät päikkäreiltä, unta riittää siis 1-2 tuntia. Useimmiten noin tunti... 
14.30-15 Välipala, useimmiten hedelmää/hedelmäsosetta+rahkaa, leivänpala ja maitoa/vettä. Vaipan vaihdot. Välipalan jälkeen lähdetään aika usein asioille/ulkoilemaan. Käydään usein kirppiksellä, kaupassa tai kuntosalilla (Isla ja Luka lapsiparkissa sillä aikaa). 
17-18 Päivällinen useimmiten kotona. Joskus jään lapsiparkkiin syöttämään tyypit, jos mennään siitä vielä kaupalle. Välillä Kimi tulee suoraan töistä kauppaan, treffataan siellä ja tehdään isommat ostokset.
Jos ollaan kotona, niin leikitään ja touhutaan. Kotitöitä sitten siinä ohessa...
19.30-20 Iltapuuro, jonka jälkeen kylpyyn. Lukan rasvaus. Puhtaat vaipat ja yövaatteet päälle. Tässä vaiheessa saattaa tulla iltahepuli eli ryntäillään vaippasillaan paikasta toiseen. 
20.30 Iltamaidot sylissä. Sen jälkeen hammaspesut. Hyvänyön pusut, halit, iltarukoukset, tuutulaulut, silittelyt ym. 
20.30-21 Unten mailla!



Ihanaa loppuviikkoa! 

maanantai 3. elokuuta 2015

Uudet rattaat: Bumbleride Indie Twin

Hankimme kesäkuussa uudet rattaat. Meillä oli sitä ennen vuoden ajan käytössä käytettynä hankitut Teutonian Team Cosmot. Nyt meillä oli tarve uusille rattaille, koska vanhat painoivat itsessään 25 kiloa ja olin ihan pulassa aina, jos jouduin nostamaan ne yksin autoon. Lisäksi ne olivat raskaat työntää, kun kyydittävät alkoivat olla lähes 11-kiloisia taaperoita. Bumbleridet ovat niin kevyet (15 kg), että jaksan helposti nostaa me yksin autoon. Lisäksi ne ovat paaaljon kevyemmät työntää kuin Teutoniat (varsinkin ylämäkeen!). Teutoniat oli myös kätevintä myydä koko pakettina eli kantokoppineen päivineen ja ne menivätkin saman tien, kun myin edulliseen yhteishintaan. Päädyimme Bumblerideihin, koska näitä on kehuttu monikkofoorumeilla.

Muita rattaita meillä ei tällä hetkellä olekaan Bumbleridien lisäksi. En koe erikseen tarvetta matkarattaille, koska nämä ovat niin ketterät ja kevyet. Eikä meillä olisi edes säilytystilaa toisille rattaille. Toistaiseksi olemme tainneet mahtua näillä kaikista ovista sisälle. Vajaan parin kuukauden käytön jälkeen olemme olleet tyytyväisiä rattaisiin, vaikka huonojakin puolia oni ilmennyt. Talvikeleistä toki ei ole vielä kokemusta. Kuvien alle olen listannut plussat ja miinukset. 








+ lapset istuvat vierekkäin
+ siisti ulkonäkö
+ kevyet työntää
+ helppo laittaa kasaan ja nostaa yksin autoon, menevät pieneen tilaan
+ isot 360 astetta kääntyvät ilmakumirenkaat, näillä kääntyy missä vain
+ lukittavat eturenkaat
+ erilliset kuomut, jotka ovat todella suojaavat
+ erilliset turvakaaret
+ säädettävä työntöaisa
+ erilliset säädettävät jalkatuet
+ suositut rattaat = todennäköisesti hyvä jälleenmyyntiarvo

- ratasosan työntösuunta vain yhteen suuntaan eli kasvot menosuuntaan (tämä olisi haitannut, jos olisimme hankkineet nämä vaunut ekoiksi vaunuiksi. Vauvat nimittäin viihtyivät ratasosassa selkä menosuuntaan 10 kk ikäisiksi asti)
- kankaat ja ompeleet eivät kovin kestävän/laadukkaan oloiset, haaravyön pehmuste repeytyi rikki lyhyen käytön jälkeen
-istuinten säätömekanismi hieman hankala (vedettävä narusysteemi), etenkin nukkuma-asennosta pystyasentoon silloin kun lapsi on kyydissä
-eturenkaat alkavat vipattaa, kun ottaa parikin juoksuaskelta ja vaunujen meno tyssää siihen paikkaan (jos eturenkaat eivät ole lukittuna)
-mukiteline ei pysy paikallaan

Kaikenkaikkiaan Bumbleride Indie Twinit ovat hyvät ja meidän tarkoituksia palvelevat rattaat, joille päädyimme Kimin kanssa antamaan kouluarvosanaksi 8+. Mielestäni hinta-laatusuhde ei kuitenkaan ole ihan kohdillaan, näiden rattaiden hinnalla olettaisi saavansa todella hyvää laatua.

Mitkä on teidän mielestä parhaat tuplarattaat? :)


perjantai 31. heinäkuuta 2015

Meidän 1-vuotiaat

Heippa, 

kirjoitan tätä postausta nyt toistamiseen, koska sylissä istunut Luka painoi jotain nappia, että koko kirjotus hävisi ja Blogger tallensi sitten samantien tyhjän sivun itsekseen. Heh, tekevälle sattuu, ei muuta kuin uusiksi. Isla ja Luka ovat huomenna 1 v 1 kk ikäisiä. Yks vee on kyllä mainio ikä, tyypit ovat niin ilmeikkeitä, eloisia, iloisia ja kiinnostuneita kaikesta. Toisaalta järki ei vielä päätä pakota, joten vauhtia ja vaarallisia tilanteita piisaa. Uusin keksintö on kiivetä tuolille ja siitä pöydälle seisomaan (noin sata kertaa päivässä). Olohuoneen pöydän tuolit ovat nyt pinossa, koska en jaksa kahden taaperon jatkuvaa nostelua alas pöydältä. Jompikumpi keksi homman ensin ja toinen seurasi hyvin pian esimerkkiä. Muutenkin on hämmästyttävää, miten samaan aikaan moni taito on opittu. Ryömimään Isla ja Luka oppivat samana viikonloppuna. Kävelemään oppivat parin viikon erotuksella toisistaan. Useimmat hampaatkin ovat puhjenneet molemmille melkein samaan aikaan. Yksivuotisneuvolassa reilu kuukausi molemmat painoivat 10,5 kiloa ja päänympärykset olivat tismalleen saman kokoiset. Pituutta Islalla on 1,5 cm enemmän (Isla 82,5 cm ja Luka 81 cm). Luonteenpiirteissä ja temperamenteissa on kyllä paljon eroja, mutta myös paljon samaa. Molemmat iskevät hyvin pikaisesti hampaat kaveriin kiinni, jos toinen kehtaa viedä lelun tai kirjan tai tuttipullon kädestä. Jos toinen pääsee äitin tai isin syliin, niin toisenkin on päästävä.  



Tyyppien mielestä parasta tällä hetkellä on kirmata vapaasti valvottuna isolla pihalla. Haliminen ja patjalla tai sohvalla möyriminen on ihanaa.  Kaikki "oikeat" tavarat kiinnostavat eli toisin sanoen kaikki paitsi lelut. Välillä tuntuu, että kotiin pitäisi kutsua joku viihdytyssirkuspartio keksimään jotain tosi kiinnostavaa ja uutta koko ajan. Yritetään keksiä joka päivälle jotain menoa vaunulenkin lisäksi, ettei kellään mene hermot ihan täysin. Käydään kylässä, puistossa, kuntosalilla, kaupoilla. Syksyllä sitten alkaa muskarit ja kerhot, joissa voi käydä. Kirjoista Isla ja Luka ovat tällä hetkellä innoissaan. Kuvia on kiva osoitella, samoin kuin kaikkea ympärillä näkyvää. "To, to, to, to" vaan kuuluu kun tohkeissaan osoittelevat kaikkea lampuista jääkaappimagneetteihin. Isla on sanonut muutaman kerran "äiti" ja Luka sanoo "äitä". Muitakin sanoja on tullut satunnaisesti toistona minun ja Kimin puheeseen.  Luka osaa kuljettaa palloa ja Isla tykkää harjata äitin tukkaa. Molemmista on tosi hauska syöttää äitiä tai isiä maissinaksuilla tai Talk-muruilla (tai suusta kaivetulla vettyneellä leivänpalalla, nam). 

Ruoka maistuu välillä todella hyvin, välillä menee vain pari lusikalllista. Nyt olemme pikkuhiljaa ruvenneet antamaan tyypeille samaa ruokaa kuin mitä itse syömme. Yritän antaa mahdollisimman usein vähäsuolaista kotiruokaa. Olen tehnyt keittoja kahteen kattilaan, taaperoitten sopasta jätän liemikuutiot pois ja laitan vain vähän suolaa. Sopasta riittää kätevästä pariksi päiväksi. Isla ja Luka juovat jo ihan tavallista rasvatonta maitoa, mutta pikkukorvikkeet ovat reissussa käteviä. Sormiruokana annan mm. leipää, hedelmän- ja vihannestenpaloja, Talk-muruja, välillä lämmintä ruokaakin kuten lihapullia tai munakasta. En kuitenkaan koko ajan jaksa jynssätä keittiön lattiaa ja kerätä tähteitä lattialta, joten tämä äippä kyllä syöttää lusikalla sapuskat suoraan taaperoiden suuhun, vaikka miten joku koulukunta suosittelisikin taaperoille pelkkää sormiruokailua. Onneksi en enää nykyään stressaa niin paljon miten kaikki "pitäisi" tehdä tai miten "täydellinen äiti" asiat tekisi. Luojan kiitos lopetin aikoja sitten somen vauvaryhmien keskustelujen lukemisen. Miten lasta ei pidä jättää liian aikaisin hoitoon, miten tärkeää imetys on kaksivuotiaaksi asti ynnä muuta. Monikkoryhmien keskusteluja luen ja osallistun niihin itsekin, mutta ne ovatkin hyvää vertaistukea. 



Meidän taaperit nukkuvat edelleen useimmiten kahdet päikkärit (max. tunti + tunti). Isla sinnittelee yleensä paljon pidempään hereillä kuin Luka, joten saattaa olla, että nukkuvat samaan aikaan vain puoli tuntia. Illalla uni tulee 22 mennessä, Isla sinnittelee usein silloinkin mahdollisimman pitkään hereillä. Parhaimmassa tapauksessa yhtäjaksoista unta riittää 7-8 asti aamulla. Välillä jompikumpi saattaa herätä aamuyöstä valvoskelemaan, mutta onneksi useimmiten ei. Yöt ovat sujuneet muutaman kuukauden ajan hyvin. Sitä ei vaan melkein uskalla sanoa ääneen, jos yhtäkkiä tilanne muuttukin. Ollaan kyllä vuoden aikana saatu ihan tarpeeksi kestää yöheräilyjä ja valvomista, että nyt on jo aikakin saada lepoa.



Olen kyllä niin onnellinen ja ylpeä Islasta ja Lukasta. Vaikka arki tuntuukin välillä tosi raskaalta, niin on se vaan niin hienoa olla äiti kahdelle. Hyvää viikonloppua kaikille! :)

Ulla

perjantai 17. heinäkuuta 2015

1-vuotissynttärit

Vietimme kesäkuun vikana viikonloppuna Islan ja Lukan 1-vuotissynttäreitä. On se vaan ihmeellistä, että meidän pienistä vastasyntyneistä on kasvanut kaksi tervettä, tomeraa, ihanaa, taitavaa ja touhuttavaa 1-vuotiasta taaperoa! Lauantaina oli kavereita käymässä ja sunnuntaina perhettä ja sukulaisia. Halusimme pitää kahtena päivänä juhlat, koska olisi ollut vähän stressaavaa, jos talo olisi ollut täynnä toisilleen tuntemattomia vieraita. Oli myös kiva ehtiä vähän jutellakin ihmisten kanssa (tosin keittiössä hääriessä ja vauvoja vahtiessahan suuri osa ajasta meni ;)). Samalla ihmiset näkivät uuden kotimmekin, tupareita emme erikseen jaksaneet järjestää. Juhlat oli suunniteltu alkamaan sopivasti synttärisankareiden ekojen unien jälkeen. Tyypit jaksoivatkin hyvin muutaman tunnin ja kävivät molempina päivinä sitten jossain vaiheessa iltapäivästä toisille unille. Isla ja Luka olivat saaneet kuluneena keskiviikkona 1-vuotisneuvolassa rokotteet, joiden seurauksena molemmat olivat pari päivää kuumeisia ja yöt olivat levottomia. Onneksi viikonloppuna kuumeiluja ei enää ollut. Sääkin suosi ja juhlavieraat pääsivät nauttimaan tarjoiluista terassille.

Tarjolla oli kinkkupiirakka, kasvis-fetapiirakka, jauhelihapiirakka, karjalanpiirakoita ja munavoita, passionjuustokakku, mustikkapiirakka, brookieseja, mansikoita ja viinirypäleitä. Lauantaina oli pari lajia vähemmän, koska vieraita oli vähän vähemmän. Meidän mielestä juhlat oli onnistuneet ja mukavat. Kiitos kaikille ihanille juhlavieraille osallistumisesta meille tärkeään merkkipäivään. Iso kiitos myös leipojille (ihanaa kun ei tarvinnut tehdä kaikkea itse!) ja Islan ja Lukan muistamisesta ihanin lahjoin.

Kuvia ei nyt ole kovin paljon julkaistavaksi, koska en ehtnyt heilua kameran takana ja suurin osa synttärivieraista tuskin haluaa kuviaan blogiin :) Tässä kuitenkin muutama kuva tarjoiluista ja synttärisankareista! <3 

Ulla

Vastasyntyneet ja yks veet













perjantai 26. kesäkuuta 2015

Reseptejä: vauvan ensimmäiset soseet

Havahduin juuri, että luonnoskansiossa on jo ikuisuuden lojunut tällainen sosepostaus odottamassa julkaisua. Kokosin aikanaan tähän ohjeet perussoseisiin, jotka sopivat hyvin vauvan ensimmäisiksi makuelämyksiksi. Joten tässäpä vinkkejä kiinteiden aloitukseen. Näillä soseilla me aloiteltiin kiinteiden maisteleminen n. 5 kk iässä (sitä ennen oltiin maisteltu vaan satunnaisesti luumua...) Lainasin kirjastosta Vauvan ja taaperon keittokirjan, josta katsoin vinkkejä ja ohjeita. Ensikertalaisena kun olin aluksi totaalisen pihalla tästä kiinteiden aloituksesta. 

Otin aluksi viikottain pari uutta ruoka-ainetta maisteluun. Alkuun annoin kerran päivässä uutta sosetta pari teelusikallista, mutta pian rohkenin antaa niin paljon kuin vauvoille maistui. Pian otimme iltapuuron mukaan toiseksi kiinteäksi ateriaksi. Varsinkin alkuun soseutin melkein kaikki soosit Bamixilla. Loistovekotin, jolla saa sileää sosetta. Tarvittaessa notkistin jo soseutusvaiheessa keitinvedellä, tai sitten vasta tarjoiluvaiheessa lorautin hieman korviketta sekaan. Pakastin kaikki vauvojen soseet silikonisissa muffiinssivuoissa tai pienissä Minigrip-pusseissa/pakastuspusseissa. Otin sitten edellisenä iltana seuraavan päivän soseet sulamaan (jos muistin...)

Tässä tulisi näitä ohjeita! :)




VIHANNESSOSEITA

Bataattisose 

Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Pistele haarukalla bataattiin reikiä ja laita uunipellille tai -vuokaan. Paista noin tunti, kunnes kuori on ryppyinen ja sisus aivan pehmeä. Leikkaa jäähtyneenä pitkittäin kahtia, koverra sisus ulos lusikalla. Soseuta. Säilyy jääkaapissa ilmatiiviissä rasiassa 3 päivää, pakastimessa 3 kuukautta.

Bataatin voi toki myös keittää kuorittuna ja paloiteltuna, jolloin se valmistuu nopeammin. Mielestäni uunissa paistaminen on kuitenkin vaivattomin tapa, koska bataatin kokoisen möhkäleen kuoriminen ja paloitteleminen ei ole lempipuuhaani...



Kurpitsasose (mikä tahansa talvikurpitsalajike käy)

Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Leikkaa kurpitsa pitkittäin kahtia. Koverra lusikalla siemenet ja kuituiset säikeet pois. Pane kurpitsanpuolikkaat leikkuupinta alaspäin uunivuokaan. Kaada vuokaan n. 1/2 cm vettä. Paista uunissa aivan pehmeiksi, 45-60 minuuttia. Koverra lusikalla jäähtyneistä kurpitsoista sisus ulos. Soseuta. Säilyy jääkaapissa ilmatiiviissä rasiassa 3 päivää, pakastimessa 3 kuukautta.

Hernesose (tuoreista tai pakastetuista herneistä)

Laske ison kattilan pohjalle pari senttiä vettä. Kuumenna vesi kiehuvaksi. Höyrytä höyrytyskorissa kannen alla pehmeiksi. Tuoreet herneet höyryttyvät noin 5 minuuttia ja sulatetut pakasteherneet noin 3 minuuttia. Huuhtele herneet kylmän juoksevan veden alla, jotta kypsyminen lakkaa. Soseuta. Säilyy jääkaapissa ilmatiiviissä rasiassa 3 päivää, pakastimessa 3 kuukautta.

Kesäkurpitsasose

Leikkaa kesäkurpitsoista päät pois, viipaloi muutaman sentin paksuisiksi viipaleiksi. Laske ison kattilan pohjalle muutama sentti vettä. Höyrytä höyrytyskorissa pehmeäksi, noin 7 minuuttia. Huuhtele kypsät kesäkurpitsanpalat juoksevan kylmän veden alla, jotta kypsyminen lakkaa. Soseuta. Säilyy jääkaapissa ilmatiiviissä rasiassa 3 päivää, pakastimessa 3 kuukautta.

Valmistan höyryttämällä myös porkkanasoseen, kukkakaalisoseen ja parsakaalisoseen. Sopivan kokoisiksi paloiksi vaan vihannekset ja kypsyyden kokeilen haarukalla.


HEDELMÄSOSEITA

Avokadosose 

Leikkaa kypsä avokado pitkittäissuunnassa kahtia. Jos käytät kerralla vain puolet, kääri muovikelmuun se puolikas, johon kivi jäi ja laita jääkaappiin myöhempää käyttöä varten. Koverra sisus kulhoon, muhenna haarukalla tai soseuta sileäksi. Käytä heti (avokado hapettuu ja tummuu nopeasti).

Banaanisose

Kuori ja leikkaa paloiksi. Muhenna haarukalla tasaiseksi tai soseuta sileäksi. Säilyy jääkaapissa ilmatiiviissä rasiassa 1 päivän, pakastimessa 3 kuukautta.

Omenasose

Meiltä löytyi pakastimesta syksyllä kotimaisista omenoista tekemääni omenasosetta, jota tarjosin vauvoille. Ohje löytyy täältä. Ulkomaisia omenoita käytettäessä omenat pitää toki kuoria ensin, ja kannattanee valita makeahko omenalajike. Pienemmän määrän omppuja voi tietysti höyryttää höyrytyskorissakin. Säilyy jääkaapissa ilmatiiviissä rasiassa 3 päivää, pakastimessa 3 kuukautta.

Päärynäsose

Laske ison kattilan pohjalle muutama sentti vettä. Kuumenna vesi kiehuvaksi. Höyrytä höyrytyskorissa kannen alla päärynät pehmeiksi, noin 7-10 minuuttia. Kuori päärynät jäähtyneinä. Soseuta. Säilyy jääkaapissa ilmatiiviissä rasiassa 3 päivää, pakastimessa 3 kuukautta.

torstai 25. kesäkuuta 2015

Kesäpäivä Fiskarsissa

Heippa, 

vietimme tiistaina ihanan kesäpäivän Fiskarsissa tutustuen idylliseen keskustaan ja kyläillen. Oli lämmin ja aurinko paistoi ihanasti monta tuntia ennen kuin ilma vaihtui sateiseksi. Tämä taisikin olla kesän peräti toinen lämmin päivä... Hyvää ruokaa ja seuraa sekä ihana ympäristä ja luonto, mikäs sen mukavampaa. Tässä vähän kuvia reissulta. Räpsin pitkästä aikaa vähän enemmän kuvia muustakin kuin vain vauvoista (tai no, taaperoitahan tyypit taitavat nykyään jo olla...) Fiskarsia voi kyllä lämpimästi suositella kesäpäivän retkikohteeksi!