perjantai 27. maaliskuuta 2015

Väsyneitä kuulumisia (Isla ja Luka kohta 9 kk)

Heippa,

taas on vierähtänyt pari viikkoa, etten ole kirjoitellut. En ole ehtinyt tai jaksanut. Meillä aamut alkavat klo 6-7, ja illalla nukkumatti saapuu yleensä klo 21. Siinä on siis sellaiset 15 tuntia, josta vauvat nukkuvat yhteensä 2-3 tuntia päikkäreitä. Tuntuu, että päikkäriaika menee pakollisiin kotitöihin enkä oikein osaa vaan olla ja nauttia hiljaisuudesta. Jos kotitöiden jälkeen aikaa jääkin, niin käytän sen johinkin aika turhaan kuten Facebok-kirppisten selailuun. Vauvojen hereilläoloaika on siis yhteensä noin 12 tuntia, josta suurimman osan vietän vauvojen kanssa yksin. Päivät tuntuvat tosi pitkiltä. Iltaisin olen totaalisen poikki. Kitinäkiintiö on niin täynnä kuin olla voi. Päivät menevät pitkälti niin, että kuljen vauvojen perässä ja nostelen pois kielletyistä paikoista. Molemmat haluavat koko ajan tutkia kämppää, koko ajan jommalla kummalla on menossa joku projekti, esim. kaapin tyhjennys, sanomalehden repiminen kappaleiksi, tai pyykkien vetäminen pyykkitelineestä alas. Vauvalelut eivät enää liiemmin kiinnosta. Välillä leikitään kaikki yhdessä. Nyt suosiossa on piiloleikki, menen osittain vilttien alle piiloon ja vauvat kaivavat minut esiin. Sitten kaikkia naurattaa. Sekä Isla että Luka rakastavat laululeikkejä, esim. Körö körö kirkkoon lauletaan vaikka kuinka monta kertaa päivän aikana. Sitten vaihdetaan vaipat, syödään, mennään unille, herätään, vaihdetaan vaipat, taas syödään...

Aamupalalla
Tänään oli sellainen päivä, etten edes jaksanut poistua kotoa, ja päivä tuntui sen takia entistä pidemmältä ja raskaammalta. Yleensä sentään käydään edes vaunulenkillä tai lähiprismassa. Muskarissa käydään kerran viikossa, kerhossakin silloin tällöin. Kaksi kertaa viikossa on mun salitreenit, kun kotipalvelun hoitaja tulee hoitamaan vauvoja. Kotiin on aina ihana saada kyläilijöitä ja mennä itsekin vauvojen kanssa kylään, vaikka lähtemisessä onkin oma hommansa. Tällä viikolla ollaan parina päivänä nähty kavereita, mikä on ollut tosi piristävää.

Projekti menossa
Yöt sujuvat vaihtelevasti. Välillä selvitään jopa vaan yhdellä tai kahdella herätyksellä, jotka on joko tutin laittoja Islalle tai Lukan rauhoittelua ja sylittelyä, kun pieni mies herää jostain syystä itkemään. Välillä niitä tutin laittoja ja rauhottelemisia on ainakin viisi, ja silloin unet jäävät kyllä tosi rikkonaisiksi. Välillä Luka rauhoittuu hyvin takaisin omaan pinnikseen nukkumaan, välillä ei. Viime yönä otin Lukan taas viereen ja onneksi minimies nukahti siihen aika nopeasti. Taitaa olla taas hampaita tulossa. Onneksi sellaiset 1-2 tunnin yöhuudot ja jatkuvat heräilyt ovat Lukalla kuitenkin vähentyneet. Vaikka yöllä olisi kukuttu miten paljon, aamulla molemmat vauvat ovat hereillä viimeistään siinä seiskan aikaan, eivätkä todellakaan suostu löhöilemään vieressä... Tai jos Isla nukkuisikin välillä pidempään, niin neiti on herätettävä silloin kun Lukakin herää. Ettei rytmit mene heti aamusta pipariksi. Aamuisin on sellainen olo, että voisi maksaa vaikka mitä, jos saisi vielä nukahtaa. Mutta ei auta, noustava on.

Päikkäreille menossa


Islan ja Lukan yhteisestä päivärytmistä on pidettävä kynsin hampain kiinni. Esimerkiksi pari päivää sitten kävin illalla vaunulenkillä, ja Luka nukahti reilu vartiksi vaunuihin. No, ilta oli sitten yhtä huutoa klo 22.30 asti. Ylipäätään vauvojen päikkäriaikojen ulkopuolella ei paljon kannata vaunuilemaan lähteä, koska nukahtavat yleensä aina mukavan hytkyttävään kyytiin. Lähiprismareissusta saatetaan selvitä nukahtamatta, jos laitan vauvat rattaissa istuma-asentoon ja ollaan suht nopeita. Monet eivät varmaan ymmärrä, miten tarkasti rytmeistä on pidettävä kiinni, mutta ainakin muut kaksosten äidit todennäköisesti ymmärtävät ;)


Iskän tukemana Isla otti jo muutaman askeleen taaperokärryn kanssa

Arjen raskaudesta huolimatta päiviin mahtuu paljon ihania ja iloisia hetkiä. Islan ja Lukan keskinäinen yhteys on jotain niin ihmeellisen kaunista. Molemmat nauravat toisilleen ja yhteisiä projekteja on paljon. Molemmat ovat niin omanlaisensa persoonat, monissa asioissa täysin erilaisia. On meillä kyllä niin rakkaat ja ihanat vauvat.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Ulla

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Kudottu kantoliina


Ostin Facebookin kantovälinekirppikseltä kudotun kantoliinan. Kantoliinamaailma on kyllä aivan oma maailmansa ja monilla kantoliinoihin hurahtaneilla on pinoittain eri pituisia ja värisiä kantoliinoja, puuvillaisista pellavaisiin ja villaisiin. Sidontoja on myös vaikka millä mitalla ja kantoliinoihin hurahtaneet mutsit kantavatkin lapsiaan mitä monimutkaisimmissa sidonnoissa. Pro-liinailijat kantavat myös tandemsidonnoissa kahta yhtä aikaa. Itse ajattelin hankkia kudotun liinan, koska rakastuin trikoiseen liinaan vauvojen ollessa pieniä. Liina oli lähes takuuvarma rauhoittumis- ja nukkumispaikka. Nyt trikoinen on kuitenkin jo aivan liian joustava meidän lähes kymmenenkiloisille pötkäleille. Osaan vasta yhden sidonnan, kietaisuristin, joten olen ihan aloittelija näissä liinailujutuissa. Edelleenkin sekä Isla että Luka viihtyvät mainiosti kantorepussa tai liinassa.

Tämä Didymoksen puuvillainen liina on edellisen omistajan mukaan ollut jo useammalla perheellä käytössä ja hyvin kesyyntynyt, kuten kudotuista liinoista sanotaan. En millään olisi raaskinut ostaa uutta/kallista liinaa, monista kudotuista saa pulittaa käytettynäkin 100-200€. Tämä irtosi kuitenkin muutamalla kympillä, joten päätin ostaa tämän testaukseen. Aika monta kertaa piti harjoitella, että sain kietaisuristisidonnan onnistumaan, ohjeet katsoin täältä. Muutaman harjoittelukerran jälkeen sidonta alkoi sujua ihan hyvin. Kudottu liina eroaa trikoisesta siinä, että liinan säädöt tehdään vasta siinä vaiheessa, kun vauva on kyydissä ja sidontamahdollisuuksia on kymmeniä.



Käyttäisin varmasti paljon enemmän kantoliinaa, jos vauvoja olisi vain yksi. Koska pidän tiukasti kiinni vauvojen yhteisestä päivärytmistä, meillä on harvoin tilanne, että vain toinen vauva olisi hereillä. Toista ei oikein voi pitää liinassa molempien ollessa hereillä, koska liinakyytiläisen lisäksi syliin ei millään mahdu toista vauvaa. Olisi myös vähän hassua lähteä liikenteeseen niin, että toinen olisi liinassa ja toinen vaunuissa (sitähän tosin tein kun vauvat olivat pieniä, koska Mutris ei suostunut olemaan vaunuissa...) Aina välillä pääsen kuitenkin liinailemaan, kun molemmille vauvoille on syli tarjolla eli silloin kun Kimi on kotona. Katsotaan, innostunko opettelemaan erilaisia sidontoja!

Olisi kiva kuulla, millaisia kokemuksia muilla on kantoliinoista? 

lauantai 14. maaliskuuta 2015

8 kk neuvolakuulumisia ja vähän muutakin

Heips,

Eilen oli Islan ja Lukan 8 kk neuvola ja lääkärintarkastus. Molemmat vauvat terveiksi ja hyvinvoiviksi todettu :) Ovat kehittyneet hyvin, molemmat kasvavat johdonmukaisesti omilla käyrillään. Pitkiä ovat ja se selittynee geeneillä. Painotkaan eivät ole kuin hieman miinuksen puolella. Ovat siis ilmeisesti syöneet sopivasti, vaikka välillä stressaan asiasta. Islan mitat: paino 9745 g, pituus 78,9 cm, hattumitta 46,2 cm, Lukan mitat: paino 9625 g, pituus 76,2 cm ja hattumitta 45,6 cm. Uusia taitoja on taas opittu hurjasti!



Laskimme pari päivää sitten pinnasänkyjen pohjia, koska alkoi näyttää siltä, että kohta noustaan seisomaan. No, Luka laitettiin kokeilemaan "uutta" sänkyä ja nousikin sitten sen kunniaksi sängyssä saman tien seisomaan ottaen tukea pinnoista. Isla teki eilen saman tempun ensimmäistä kertaa, tosin tukialustana toimi jättitalouspaperirullapakkaus! Tapahtuipa sellainenki ihme, että neiti seisoi hetken ihan ilman tukea! Huhhuh. Isla oppi myös eilen taputtamaan. Uusia taitoja tulee nyt hurjalla tahdilla. Isla liikkuu nykyään konttaamalla, Luka vielä ryömii.

Matkasänky toimii nyt leikkikehänä


Syöminen on nykyään usein aikamoista säätöä, syöttötuoli ei todellakaan ole kummankaan vauvan lempipaikka. Eivät haluaisi olla hetkeäkään paikallaan, yrittävät vääntäytyä syöttiksistä pois ja kun se ei onnistu, seuraa kiukunpuuska. Isla sylkee ruokia ulos, Luka kiljuu kuin palosireeni, Isla pelästyy sitä ja alkaa itkeä. Sohivat käsillään niin paljon, että ruokaa lentelee minne sattuu. Sitten hierotaan pasta bolognese -käsillä vähän silmiä. Lisäksi on enemmän sääntö kuin poikkeus, että toisesta päästä kun lappaa ruokaa sisään, niin toisesta päästä tulee just samaan aikaan tavaraa ulos. Sitten molempien kanssa vuorotellen pesulle ja yritetään jatkaa ruokailua.



Öiden suhteen on tullut takapakkia. Luka nukkui pari viikkoa loistavasti, mutta nyt on taas heräilty ja valvottu urakalla. Flunssa on varmasti ainakin osaltaan valvottanut. Monta kertaa olen taas ottanut Lukan viereen. Vaikka yöllä olisi miten paljon kukuttu, niin aamulla Luka on virkkuna ylhäällä n. klo. 6.45 aikaan. Huoh. Olen aika väsynyt ja neuvoton, mitä tässä kannattaisi tehdä. Ehdin jo iloita, että meillä nukutaan nykyään öisin! Onneksi Isla nukkuu kuin tukki, mitä nyt tutti on välillä kadoksissa ja se pitää hapuilla jostain pinniksen syövereistä takaisin neidin suuhun.

Molemmilla vauvoilla on tosiaan ollut flunssaa ja nokka on vuotanut. Ostin niistäjän, joka on ollut aika hyvä. Meidän kerrostalosta oli joku lämmönsäätelyjärjestelmä rikki yli viikon ajan, ennen kuin se korjattiin (uskomatonta...). Täällä oli jäätävän kylmä ja talossa haisi viemäri yli viikon ajan. Ei siis ihme, että sekä minä että vauvat saatiin flunssa.


Ajattelin tässä viikonloppuna vihdoin ja viimein vähän täytellä vauvakirjoja. Meinasin jo vähän stressaantua, kun vauvakirjoissa on kaikenmaailman kysymyksiä enkä ole kaikkia "virstanpylväitä" tajunnut kirjoittaa ylös. Lueskelin blogin vauvajuttuja ja totesin, että tänne olen kuitenkin aika paljon vauvojen kehityksestä kirjoitellut. Ehkei sillä ei ole niin väliä, jos en muista kovin tarkasti milloin vauvat ovat ekan kerran kyynelehtineet tai ojennelleet käsillään jotakin ym ym. En varmaan muistaisi vauvavuodesta jälkikäteen paljon mitään, jos en kirjoittaisi blogia. Tämä on mulle jotenkin luontevampaa kuin käsinkirjoittaminen.


Sellaista tällä kertaa, ihanaa viikonloppua!

Ulla

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Kuulumisia: Isla ja Luka 8 kk

Heippa. 

Vauvat täyttivät pari päivää sitten 8 kk. Tämä kulunut kuukausi on ollut kyllä molempien kehityksen kannalta huikea. Uusia juttuja edellisen vauvapostauksen jälkeen on, että Isla oppi muutama päivä sitten konttaamaan. Isla on myös oppinut nousemaan tuosta noin vain itse istumaan mahaltaan ja myös selältään, hallitsee karhukävelyasennon sekä osaa seisoa tukea vasten. Neiti on myös oppinut hurmaavan virnistyksen, joka naurattaa äitiä ja iskää. Isla myös höpöttää paljon "täättättättä", välillä sanoo myös "äätti" eli melkein kuin "äiti". <3 Luka ei juttele niin paljon kuin Isla, mutta hymyilee sitäkin enemmän. Lukan ryömimisvauhti nopeutuu koko ajan. Silmänräpäyksessä pieni herra löytyykin yhtäkkiä pöydän alta tai toisesta huoneesta. Aika yleinen näky on, että Luka lähtee ryömimään jonnekin ja Isla seuraa perässä. Islakin tutkii nyt paikkoja ryömien. Tuntuu, että eivät nyt päivisin hermoile enää ihan niin paljon, kun liikkuminen on jo niin sujuvaa. Koko ajan saa tietysti vahtia, missä tyypit menevät. Eniten kiinnostaa pistorasiat, laatikostot, imuri, kengät... Pistorasioihin on laitettu tulppia ja monet sisustuselementit on pitänyt laittaa vauvojen ulottumattomiin.


Näin paljon ihania pieniksi jääneitä juttuja on jo laitettu varastoon säilöön!
Molemmilla on nyt parin viikon sisällä tullut läpi neljä ylähammasta. Eli molemmilla jo 6 kpl pieniä naskaleita suussa. Tarjoan jo selkeästi karkeampaa ruokaa ja vauvapuuro on vaihtunut tavalliseen kaurapuuroon. Hassua, että hampaat tulivat molemmille niin samaan aikaan! Se vaihe, kun kaikki neljä hammasta olivat Lukalla tulossa yhtä aikaa läpi, oli aika tuskallinen. Islaa ei hampaiden tulo tuntunut vaivaavan mitenkään. 

Kirjoittelinkin jo aikaisemmin Lukan yökukkumisista. Pari viikkoa sitten meininki meni kuitenkin ihan mahdottomaksi (varmaankin just se vaihe kun ne hampaat lopulta puski läpi!). Para-supoistakaan ei juuri tainnut apua olla. Luka vaikutti aina puoliltaöin luulevan että on aamu ja kuuluu herätä. Tyyppi halusi vain mönkiä ympäri sänkyä, pärisyttää suutaan poskeani vasten, vedellä hiuksiani samalla hekotellen. Kun tyyppiä yritti rauhoittaa nukkumaan, alkoi korviasärkevä huuto. Maitoakin yritän epätoivoissani antaa, jos siihen rauhottuisi. Usein Luka vetikin sen 200 ml jossain vaiheessa yötä. Tyyppi huusi ja mönki 1-2 tuntia, sitten oli ilmeisesti niin uupunut, että lopulta nukahti. Aamuyölläkin vielä heräili, mutta rauhoittui sitten usein silittelyyn. Olisin jo ollut ihan valmis menemään Lukan kanssa vaikka johonkin sairaalaunikouuun (tosin sellaiseen täytyy varmaan jonottaa ja oltaisiin tietysti tarvittu lähete...) En osannut ajatella, että hampaat voisivat valvottaa noin, koska Luka oli kuitenkin tyytyväinen kun sai mönkiä ja ryömiä sängyllä. Varmaan myös liikkeellelähtö oli niin iso juttu, että se valvotti. Isla on nukkua posottanut jo pidempään tosi hyvin ilman yösyöttöjä, tuttia saa laittaa yleensä kerran pari yön aikana.


Nyt tilanne on helpottanut merkittävästi. Luka on nukkunut jo reilu viikon ajan omassa sängyssään koko yön, ilman ainuttakaan yösyöttöä! Lähes joka yö Luka on kyllä herännyt jossain vaiheessa kitisemään, mutta on rauhoittunut hetken päästä takaisin nukkumaan ja on jatkanut sitten unia aamuun asti! Taktiikkana on ollut silittely ja veden tarjoaminen tuttipullosta. Luka lutkuttaa pari minuuttia vettä pullosta ja rauhoittuu sitten. Olisi tietysti vielä helpompaa, jos tutti kelpaisi... Nyt on menny pari yötä niin, ettei kumpikaan vauva ole herännyt kertaakaan ennen aamua! Uskomaton fiilis. Toivon todella, että homma jatkuu samalla tavalla. Toivottavasti uusia hampaita ei ole ihan hetkeen tulossa lisää! Molemmat nukahtavat edelleen aika helposti illalla klo 21 maissa. Pitää vaan viedä vauvat juuri sopivan väsyneinä sänkyyn, silmien hierominen on aika hyvä merkki... 


Päiväuni- ja ruokailurytmeissä on hieman hakemista. Päiväunet ovat tällä hetkellä yleensä max. tunnin unet aamupäivällä ja max. tunnin unet iltapäivällä. Eilen heräsivät toisilta päikkäreiltä jo klo 15. Illalla oli vielä pakko lähteä vaunulenkille, että saivat nukkua kolmannet pikku unet, koska eivät olisi jaksaneet iltaan asti. Välillä mietin, että alisyötänkö tai ylisyötänkö vauvoja... Isla pulauttelee välillä kaaressa isoja määriä. Onneksi reilu viikon päästä on 8 kk neuvola + lääkärintarkastus, näkee taas miten painoa ja pituutta on tullut ja voi kysyä mieltä askarruttavia juttuja.

Hyvää viikon jatkoa kaikille! 

Ulla

<3



tiistai 3. maaliskuuta 2015

Kokemuksia Ainun ja Herbinan tuotteista

Heippa, 

voitin tammikuussa käyttööni Ainun ja Herbinan kivoja ja tarpeellisia tuotteita itselleni ja vauvoille! Tässä olisi vähän kokemuksiani tuotteista.

Ainun tuotteista paketista löytyi puhdistuspyyhkeitä, kosteusemulsio ja pesuvaahto. Puhdistuspyyhepakkaus (24 kpl) on juuri kompaktin kokoinen hoitolaukkuun. Näillä puhdistuu vauvojen nassut, kädet ja pyllytkin (jos tuotos sattuu olemaan tarpeeksi kiinteä). Vauvanpuhdistuksen lisäksi käytän puhdistuspyyhkeitä melkein minkä tahansa puhdistamiseen! Näillä puhdistuu syöttötuoli, hoitoalusta, erilaiset pinnat... Monikäyttöinen tuote siis, meillä puhdistuspyyhkeet on ihan must! Puhdistusvaahdosta olen myös tykännyt. Pesemme sillä iltaisin kraanan alla vauvojen jalat ja kädet aina silloin, kun vauvat eivät käy kokokylvyssä. Vaahto on ihanan pehmeää ja tulee puhdasta jälkeä. Tässä on myös kiva raikas tuoksu. En itse osta vauvoille hajustettuja tuotteita, mutta tämä on kyllä vaikuttanut sopivan hyvin molempien iholle, myös Lukan atooppiselle iholle. Tämä on ollut reilu kuukauden joka päivä käytössä, ja jäljellä on vielä melkein puolet. Kosteusemulsio lupaa imeytyä nopeasti ja tämän lupauksen se lunasti. Rasvaamme joka ilta Lukan ihon, ja se onkin viime aikoina pysynyt hyvässä kunnossa ihan perusvoiteella. Tämä hajusteeton rypsiöljyä sisältävä kosteusemulsio on ajanut asian hyvin. Pumppupullo on kätevä, ja se onkin käytetty jo lähes tyhjäksi.



Herbinan tuotteista paketista löytyi kaura-suklaasuihkugeeli sekä -vartalovoi. Molemmissa on syötävän hyvä tuoksu. Suihkussa on ihana suklaakaurakeksin tuoksu, kun käytän suihkugeeliä. Vartalovoi on ihanan täyteläinen, ja tuntuu kosteuttavalta. Olen vähän laiska rasvailemaan muuta kuin naamaa, ellei ole ihan pakko (eli jos iho rapisee kuivuuttaan tai on pahasti ihottumaa.), pitäisikin vähän aktivoitua rasvailemaan useammin. Pakko lisätä vielä Kimin kommentti käytettyäni tätä voidetta: "Mikä tääl haisee?" :'D Eli ei sovi ehkä muille kuin aika voimakkaan kaakaon tuoksun ystäville ;)

Kiitos siis vielä Sannalla ja Bernerille kivoista tuotteista! :)

Ulla

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Vauvan pasta bolognese 6 kk+

Ajattelin jakaa tämän hyvän reseptin muillekin, koska tämä bolognese on vauvanruuaksi aika maukasta ja maistuu meidän muksuille hyvin. Lisäksi tätä on helppo tehdä iso satsi kerralla pakastimeen. Ohje löytyi kirjastosta lainaamastani Matleena Lahden kirjasta Luomuruokaa lapselle. Sovelsin ohjetta sen verran, että jätin juurisellerin pois (en itse pidä selleristä, joten ylijäänyt osa olisi jäänyt käyttämättä). Tilalle laitoin enemmän porkkanaa. Skippasin myös tomaattimehun ja laitoin enemmän tomaattimurskaa sekä notkistin kastiketta hieman vedellä. Alkuperäisen ohjeen mukaan tähän voisi laittaa myös 1 tl ruokosokeria. Sellaista ei meiltä löytynyt, mutta tuskin se paljoakaan kastikkeen makuun vaikuttaa.



Vauvan Pasta Bolognese n. 6 kk+

  • 400 g naudan jauhelihaa
  • Muutama porkkana
  • 1 sipuli
  • 1-3 valkosipulinkynttä
  • n. 800 g tomaattimurskaa
  • 1 rkl balsamiviinietikkaa
  • 1 tl kuivattua oreganoa
  • 0,5 dl silputtua persiljaa ja/tai basilikaa
  • Mustapippuria
  • Vettä tarpeen mukaan
  • Lisäksi keitettyä täysjyväpastaa

Paahda jauheliha kypsäksi kuumalla, kuivalla pannulla sekoittaen samalla koko ajan murumaiseksi. Lisää joukkoon kuoritut ja raastetut porkkanat, hienonnettu sipuli, tomaattimurska sekä mausteet. Säästä tuore persilja loppuun. Anna kastikkeen hautua vähintään puoli tuntia. Lisää persilja ja keitetyt pastat sekaan. Soseuta tarvittaessa sauvasekoittimella sopivan sileäksi/karkeaksi vauvallesi. Pakasta sopivan kokoisissa muoteissa/pakastuspusseissa.