sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Ruokavalio kuntoon

Hello, 

nyt kun olen saanut lisättyä liikuntaa ajattelin seuraavaksi laittaa ruokavalion remonttiin, Elämän eri osa-alueet vuorotellen kuntoon ;) Syön kyllä suht terveellisesti (ainakin omasta mielestäni), mutta paljon parannettavaa löytyy. Syömme Kimin kanssa pitkälti samoja ruokia, meillä ei ole juurikaan mitään "omia" ruokia kaapeissa. Mutta ylipäätään tulee syötyä liian vähän kunnon ruokaa ja juotoa liian vähän vettä. Hyviä juttuja on mm. seuraavat: leipä ja pasta on pääosin tummaa, jogurtti maustamatonta, jauheliha nautaa. Juomme usein itsetehtyjä smoothieita, syömme kalaa viikottain, käytämme rypsiöljyä ruuanlaitossa, mysli on itsetehtyä. Vältämme eineksiä ja kaikkia sellaisia tuotteita, joissa on lisättyä sokeria, kuten mehuja, limuja, jogurttia, muroja ym. Herkkuja tietysti syömme välillä, pulla ja suklaa varsinkin maistuvat. 

Sain vuosi sitten personal trainerilta hyvät ruokavalio-ohjeet, joita onnistuin silloin aika hyvin toteuttamaan, toki soveltaen. Jotenkin silloin, kun kävi töissä oli helpompi syödä terveellisesti ja säännöllisesti. Pakkasin aina illalla seuraavan päivän eväät rasioihin valmiiksi ja ruokatauotkin olivat yleensä tiettyyn aikaan. Kotona tulee syötyä vähän milloin mitäkin ja silloin, kun sattuu olemaan hyvä hetki (eli silloin kun vauvat nukkuvat tai ovat rauhallisia, näitä hetkiä ei ole liikaa...) Nyt olisi kuitenkin tarkoitus pyrkiä kohti säännöllisiä ruoka-aikoja ja kiinnittää entistä enemmän huomiota ostoskorin sisältöön ja siihen, mitä suuhun tulee pistettyä. Ainakin enemmän vettä, proteiinia, hedelmiä ja kasviksia. 

Aina kun mietimme kauppareissuilla tulevan viikon ruokia, mieleen tulee lähinnä uunilohi, makaronilaatikko ja kanapasta. Teemme yleensä ruokaa niin paljon, että siitä riittää pariksi päiväksi. Mielikuvitus ja luovuus, missä olette? 

Jos jollain on takataskussa hyviä, helppoja ja terveellisiä arkiruokaohjeita, vinkkejä otetaan mielihyvin vastaan!

Ulla













keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Huimaa kehitystä (Isla ja Luka 7,5 kk)

Heippa,

vauvat kehittyivät yhden viikon aikana huimasti. Isla lähti ryömimään samana viikonloppuna kuin Luka eli reilu viikko sitten (7 kk 1 vko). Isla ei vielä ryömi niin paljon ja nopeasti kuin Luka, mutta jos laittaa jonkun kiinnostavan esineen houkuttimeksi niin Islaan tulee kyllä vauhtia. Luka liikkuu jo huomaamatta huoneesta toiseen! Molemmat ovat oppineet istumaan ilman tukea, ja viihtyvät istuallaan. Ovat kai nyt saaneet tarpeekseen 7,5 kuukauden paikallaanolosta lattiatasossa... Luka on varannut jo pitkään hienosti jaloilleen, tukea vasten seisomistakin on kokeiltu ja se sujui hienosti. Molemmille on tulossa hampaita ylös, muutamat ovat jo osittain puhjenneet. Kuolalaput on taas otettu pienen tauon jälkeen käyttöön...


Päivärytmit ovat menneet mukkelis makkelis tässä viikon sisällä, kun vauvat ovat oppineet rytinällä uusia taitoja. Juuri kun iloitsin, että arjessa on rytmiä ja tilanteita voi jo ennakoida, niin nyt ei voi sanoa enää samaa. Päivän unet ovat olleet välillä puoli tuntia kerrallaan, kolmesti päivän aikana. Ehtii juuri istahtaa alas, kun vauvat ovat nukahtaneet ja sitten kuuluukin jo kutsuhuuto eikä uudelleennukutus onnistu millään. Hereilläolo on välillä (välillä tuntuu, että koko ajan!) yhtä huutoa. Yksi on tyytyväisenä sylissä, kun toinen huutaa lattialla. Sitten kun tyytyväisen vauvan laskee lattialla, ja ottaa itkevän syliin, on lattialla taas yksi pää punaisena parkuva vauva. Huuto alkaa myös usein hyvin nopeasti, jos häviän näköpiiristä. Pomppukiikussa ja peilin edessä sylissä ollaan tyytyväisiä, samoin hetkittäin istuma-asennossa.


Luka herää edelleen joka yö jo puoliltaöin huutamaan täysiä, eikä rauhoitu omaan sänkyyn nukkumaan. Tätä on jatkunut jo ainakin kuukauden. Otan Lukan sitten tiukasti kainaloon, ja tyyppi rauhoittuu usein siihen, koska ei pääse mönkimään mihinkään suuntaan. Vieressäkin Luka heräilee yön aikana useita kertoja ja tekee lähtöä johonkin suuntaan. Jossain vaiheessa on pakko antaa maitoa, koska mikään muu ei auta. Luka saattaa vetäistä 20 ml tai 200 ml, viime yönä meni yhteensä 450 ml. Lukan yökukkuilu on tosi väsyttävää. Siihen ei vaan totu koskaan, että joutuu heräämään kesken syvän unen itkuun... Kumpa vaan tietäisi miksi Luka heräilee. Hampaiden tulo? Kova halu olla yölläkin liikeessä, kun on kerran opittu ryömimään? Luka herää aamulla virkkuna ärsyttävän aikaisin, 7 kieppeillä. Isla on pakko herättää samoihin aikoihin, jotta olisivat jotakuinkin samassa rytmissä. Isla nukkua posottaa yleensä jo 10-11 tuntia ilman tankkausta, tosin tuttia saa käydä laittamassa pari kertaa yön aikana. Neiti saattaa löytyä keskellä yötä sängystä poikittain ilman peittoa.

Iltaisin nukutus sentään sujuu aika mukavasti, ja nukahtavat yleensä noin vartissa. Myös ruokailut ovat helpottuneet. Kiinteiden syöminen sujuu molemmilta hienosti, syövät päivässä neljä kiinteää ateriaa ja maitoa päälle. Sormiruokailussakin ovat selkeästi edistyneet. Kylvetyskin tuntuu paljon helpommalta nyt, kun molemmat istuvat ilman tukea.


Isla

-ryömii, jos haluaa tavoittaa jonkun kiinnostavan esineen. Ei ole kuitenkaan vielä tajunnut, että ryömimällä pääsee tutkimaan paikkoja.
-istuu ilman tukea, ja viihtyykin tällä hetkellä parhaiten istuma-asennossa lelujen ympäröimänä.
-on noussut kerran itsekin istumaan, tietysti juuri silloin, kun äiti ja iskä olivat muualla
-nauttii hyppimisestä hyppykiikussa tai jonkun hyppyyttämänä
-juttelee paljon "äyäyäyäyäyäyäyy" "tätätätätätätätä", osaa myös öristä
-vierastaa jo jossain tilanteissa
-luonteeltaan tarkkailevampi ja yleensä rauhallisempi kuin Luka
-bravuuri: on oppinut napakan pinsettiotteen, ja testailee sitä mieluiten äitin tai iskän kaulanahkaan



Luka

-etenee ryömimällä kovaa vauhtia huoneesta toiseen ja tutkii aktiivisesti paikkoja, vie kaikkea matkan varrella löytömäänsä suuhun
-istuu ilman tukea
-seisoo tukea vasten
-nauttii suuresti hyppimisestä hyppykiikussa ja jonkun hyppyyttämänä
-vierastaa jo joissain tilanteissa
-tunteet vaihtelevat hyvin nopeasti: totaalihermojenmenetysitku katkeaa kuin leikaten, kun pääsee syliin. Samassa hetkessä kuuluukin jo "hehe" ja hymy on korvissa.
-hekottelee ja hymyilee paljon
-bravuuri: tekee hauskaa ääntä liikuttaen nyrkkiään tai jotain esinettä suutaan vasten





tiistai 17. helmikuuta 2015

Elämä ennen lapsia

Monikkoblogit-sivustolla on taas käynnissä kiva kilpailu/yhteistyö, johon monikkoblogien kirjoittajat voivat osallistua kirjoittamalla postauksen aiheesta "Elämä ennen lapsia". Hyvä postausidea! Tässä mietteitäni aiheesta. Kuvat ovat veljeni otoksia muutaman vuoden takaa, Mikko on loistava kuvaaja (ps. Mikko, vaadin uuden tällaisen kuvaussession keväällä).

Elämä ennen lapsia oli monin tavoin helpompaa ja huolettomampaa. Täysin erilaista elämää. Oli vain me kaksi, oli sekä omaa aikaa että aikaa parisuhteelle. Tapasimme keväällä 2009, joten ehdimme olla yhdessä viisi vuotta ennen lasten syntymää. Ennen lapsia oli aikaa matkustella, harrastaa, tehdä töitä ja opiskella. Oli enemmän rahaa käytössä. Tulemisia ja menemisiä ei tarvinnut suunnitella sen koommin etukäteen. Meillä oli myös kaksi kissaa, jotka olivat rakkaita perheenjäseniä. Vauvojen synnyttyä aktiiviset ja mustasukkaiset kissat eivät enää sopineet kuvioon, joten suruksemme jouduimme etsimään niille uudet kodit. Kissat pääsivät rakastaviin koteihin, ja päätös oli varmasti oikea. Ennen kaikkea ennen lapsia ei ollut tätä valtavaa vastuuta kahdesta pienestä ihmisestä. Ennen lapsia ei tarvinnut herätä lukemattomia kertoja yössä eikä valvoa tuntikausia öisin. Riitti, että piti huolen itsestään, omista yöunista ja omista ruokailuista.

Ennen lapsia elämässä ei myöskään ollut näin paljon sisältöä, merkityksellisyyttä ja rakkautta. Ei silloin osannut ajatellakaan miten merkityksellistä on olla äiti kahdelle pienelle, rakastaa heitä ja pitää heistä huolta.

<3: Ulla












perjantai 13. helmikuuta 2015

Riittävän hyvä äiti

Olen äidiksi tultuani huomannut ja kokenut, että äitiyteen kohdistuu nykyään valtavat suorituspaineet. Media, ehkä eniten sosiaalinen media, jonka syövereissä suurin osa ihmisistä viettää aikaansa päivittäin, antaa tietynlaisen kuvan, millainen on hyväksyttävä ja hyvä äiti. Perhepeti on lapselle paras. Täysimetä kuusi kuukautta ja jatka imetystä sen jälkeen vielä pitkään. Tutustuta lapsi kiinteisiin sormiruokaillen. Älä syötä purkkiruokaa. Älä jätä hoitoon liian pienenä tai lapsi traumatisoituu. Kanna kantoliinassa, käytä kestovaippoja. Älä osta turvakaukaloa käytettynä, jos välität lapsestasi. Vauvoille on myös nykyään tarjolla niin käsittämätön määrä materiaa, että ainakin näin ensikertalainen on ihan pökerryksissä. Mainokset luovat vanhemmille mielikuvan, että heidän kannattaa hankkia lapselleen vaikka mitä tuotteita, jos haluavat taata lapsensa turvallisuuden ja hyvinvoinnin. Välillä tuntuu, että äitiys on kilpavarustelua. Oppaat neuvovat sitä, toiset tätä. On myös uskomatonta, miten julmia äidit voivat toisilleen olla etenkin anonyymeilla keskustelupalstoilla. Miksi äidit arvostelevat toistensa tapaa toteuttaa vanhemmuutta ja syyllistävät toisiaan? Miten paljon olenkaan itsekin kokenut syyllisyyttä ja ahdistusta niin monesta asiasta, vaikka olen koko ajan yrittänyt tarjota kaiken mahdollisen rakkauden ja kaiken parhaan lapsillemme.



Jos voisin sanoa vastasynnyttäneelle itselleni jotakin, sanoisin montakin asiaa.

Älä vertaile itseäsi muihin äiteihin, älä varsinkaan yhden lapsen äiteihin. Vain kaksosten äidit tietävät millaista on olla kaksosten äiti. (Huom. Tämän ei ole tarkoitus vähätellä yhden lapsen äitejä. Kaikki äidit ovat sankareita.) On vaan tosiasia, että yhden lapsen äidillä on paremmat mahdollisuudet onnistua esim. täysimetyksessä. Kahden vauvan kanssa ei voi elää symbioosissa. Kahden kanssa pitää vuorotella, toinen joutuu aina odottamaan syliin pääsyä. Vauvat eivät mene siitä rikki.

Pyydä apua ja ota apua vastaan. Ota vastaan kotipalvelua ja hoitoapua läheisiltä, jos sitä vain on tarjolla. Älä tunne huonoa omaatuntoa vauvojen jättämisestä hoitoon. Kun äiti voi hyvin, koko perhe voi hyvin. Toki myös isän hyvinvointi on todella tärkeä asia. Se, että vauvat ovat välillä hoidossa pienestä pitäen, ei missään nimessä tarkoita, että olet huono äiti. Se tarkoittaa, että olet äiti, joka tarvitsee välillä omaa aikaa voidakseen hyvin ja jaksaakseen olla taas läsnä. Se tarkoittaa myös, että luotat läheisiisi, ja haluat antaa myös heille mahdollisuuden viettää aikaa lastesi kanssa ja tutustua heihin. Vaikka vauvat olisivat hoidossa miten paljon tahansa, olet silti korvaamaton.

On yhtä monta oikeaa tapaa toimia kuin on äitejäkin. Älä lue liikaa vauvanhoito-oppaita, pärjäät kyllä suurimmaksi osaksi maalaisjärjellä. Unohda ahdistavat "säännöt", joiden mukaan esim. mukaan kuukauden ikäisen vauvan voi jättää tunniksi hoitoon, kaksikuisen kahdeksi tunniksi jne. Älä ahdistu, jos toimit/olet toiminut toisin kuin oppaat neuvovat. Jokainen perhe löytää oman "dynamiikkansa", ne tavat ja sen rytmin, jotka toimivat parhaiten omassa perheessä.

Älä soimaa ja syyllistä itseäsi, jos vauvat ovat syystä tai toisesta kokonaan tai osittain pulloruokinnalla. Vauvat saavat läheisyyttä ja rakkautta sylissässi. Korvikkeellakin kasvaa terveitä, hyvinvoivia lapsia. Meillä on tässä kaksi hyvää esimerkkiä siitä ;) Tärkeintä on, että lapsi kasvaa -oli ravinnonlähteenä sitten tissi tai pullo.

Älä unhohda itseäsi ja omaa hyvinvointiasi. Jos asetat lapset kaiken edelle, se kostautuu. Jos luovut kaikesta, mikä aiemmin oli itsellesi tärkeää, teet karhunpalveluksen itsellesi ja perheellesi. Se alkaa näkyä fyysisessä ja psyykkisessä jaksamisessa. Muista siis syödä hyvin ja liikkua, tehdä itsellesi tätrkeitä asioita. Tässäkin: kun äiti voi hyvin, koko perhe voi hyvin.

Puhu tunteistasi. Puhu puolisollesi, neuvolan terkkarille, neuvolapsykologille, ystävillesi, läheisillesi. Kelle onkaan helpoin puhua. Älä haudo sisälläsi ahdistusta ja syyllisyyttä, puhuminen helpottaa. On myös normaalia, etteivät kaikki tunteesi vauvoja kohtaan ole positiivisia.

Älä vaadi itseltäsi täydellisyyttä. Sinun ei tarvitse olla täydellinen äiti, etkä sitä ikipäivänä pysty olemaankaan. Kukaan ei pysty. Riittävän hyvä riittää.

Muista, että parisuhde on tärkein ihmissuhteesi. Kunnioittakaa ja arvostaa toisianne, vaikka se onkin välillä vaikeaa lamaannuttavan väsymyksen ja kiireen keskellä. Ajatelkaa toistenne parasta, kysykää toisiltanne mikä tukee toinen toistenne jaksamista. Laatikaa "säännöt" ja työnjako, jotta riitoja ei syntyisi niin paljon. Puhukaa, kuunnelkaa toisianne. Sopikaa riidat mahdollisimman pian. Järjestäkää kahdenkeskistä aikaa. Vanhempien parisuhde on se, jonka ympäröimänä lapset kasvavat. Meille tämä vauva-aika on ollut parisuhteen rankin testi tähän asti. Nyt on helppoa ymmärtää, miksi monissa pikkulapsiperheissä päädytään eroon. Kun parisuhde voi hyvin, koko perhe voi paremmin.

Hakeudu vertaistuen pariin. Vain toinen kaksosten äiti ymmärtää toista kaksosten äitiä. Facebookissa on ihania monikkoperheille tarkoitettuja vertaistukiryhmiä, joissa en ole koskaan törmännyt syyllistäviin kommentteihin tai arvosteluun. Monikkoperheille järjestetään myös tapaamisia,

Vältä netin keskustelupalstoja, jonne asioiden googlettelu monesti johtaa. Äidit osaavat olla erityisesti anonyymisti toisiaan kohtaan julmaakin julmempia.

Ja lopuksi, itselleni kaikkein tärkein. Kaikissa vaikeuksissa, iloissa ja suruissa usko Taivaan Isään kannattelee. Ei tarvitsekaan jaksaa eikä osata yksin. "Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin." Jes. 40:29 "Hänen Jumalansa on neuvonut hänelle oikean tavan ja opettaa häntä." Jes 28:26


<3: Ulla

lauantai 7. helmikuuta 2015

Liikkeellelähtö!

Heippa!

Luka lähti eilen ryömimään. Ikää vauvoilla siis 7 kuukautta ja plus viikko. Kannustimena toimi vähän matkan päähän asetettu kaukosäädin tai älypuhelin, jotka voittavat kiinnostavuudessaan kaikki vauvanlelut ja -härpäkkeet. Aikaisemmin Luka on liikkunut pyörimällä akselinsa ympäri ja ottamalla kiinni esim. tuolin jalasta ja vetämällä itseään sen avulla eteenpäin. Eilen yhtäkkiä tyyppi vaan posottikin ilman apuja hurjaa vauhtia eteenpäin! Islakin  nostaa itseään suorille käsille lähes konttausasentoon ja pakitteli eilen ensimäistä kertaa hieman taaksepäin. Taitaa olla aika hankkia leikkikehä asap...!


Kohta mennään!
Mulle toi!

Sainpas! Islakin hämmästelee haavi auki taustalla.


Kuluneella viikolla vauvat ovat olleet hyvin samassa rytmissä ja yöt ovat menneet aika hyvin. Tosin Luka on herännyt joka yö viimeistään puoliltaöin itkemään, eikä ole rauhoittunut omaan sänkyyn takaisin nukkumaan. Olen hyvin nopeasti ottanut Lukan viereen, koska en jaksa rampata toisessa huoneessa rauhoittelemassa. Kun Luka aloittaa itkun, alkaa Islankin sängystä hyvin pian kuulua kahinaa. Siinä vaiheessa nappaan äkkiä Lukan kainaloon ja otan viereeni nukkumaan. Jos Isliina herää herää kesken unien, niin sitten ollaan pulassa. Neiti ei nimittäin hevillä nukahda uudelleen, jos herää kunnolla keskellä yötä. Luka on onneksi nyt viime öinä nukahtanut hyvin viereeni, ja herännyt syömään kerran keskellä yötä, muutaman kerran vasta aamulla kello 6-7 välillä, samaan aikaan kuin Isla! Syötön jälkeen voi mennä hyvä tovi Lukan valvoskellessa, miniukkelin lempipuuhaa on repiä hiuksiani juurineen päästä ja läiskiä käsillään pitäen hyväntuulista mölinää. Usein Luka kuitenkin nukahtaa vielä tunniksi pariksi. Islakin nukahtaa vielä omaan sänkyyn höpötettyään aikansa.


Vauvojen lempijuttuja on katsella toisiaan pinniksen laitojen väleistä <3

Morjens sisko!


Olemme siis saaneet nautttia muutamista peräti 7-8 tunnin yhtäjaksoisista unista! Tai no, jos satunnaisia tutin laittoja keskellä yötä Islalle ei lasketa. On ihanaa nähdä ensimmäisenä herätessään vieressä hymyilevä vauva <3 Mutta aamuisin olo on kyllä todella tokkurainen ja väsynyt. Toki pari hyvin nukuttua yötä ei vielä riitä korvaamaan kaikkia huonosti nukuttuja kuukausia. Silmäluomet painavat tonnin, ja tuntuu, että tarvitsisi vähintäänkin jääkylmän vadillisen vettä naamalle, jotta heräisi. Mutta ei auta muu kuin pinnistellä itsensä hereille. Ja sitten kahvit tippumaan! Aamupäivää kohti sitten piristyn.

Toivottavasti yöunet tästä vaan paranisivat entisestään. Luka nimittäin on viime aikoina tankannut välillä jopa puolisen litraa maitoa öisin ja itkeskellyt vähän väliä. Lukan iho näyttää tällä hetkellä paljon paremmalta kuin vaikkapa pari viikkoa sitten! Vaikka toistaiseksi hoitona on ollut vain rasvaus perusvoiteella aamuin illoin. Kumpa iho pysyisi kunnossa, niin Lukan ei tarvitsisi öisin itkeä ainakaan kutisevaa ihoa. 


Päikkäreillä partsilla

Isla <3


Ihanaa viikonloppua!

Ulla


maanantai 2. helmikuuta 2015

Hyvää kaksostenpäivää!

Heippa!

Tänään 2.2. vietetään valtakunnallista kaksostenpäivää. Ihanaa kaksostenpäivää siis kaikille kaksosperheille! Isla ja Luka täyttivät 1.2. 7 kuukautta, ja tässä hauska kuvasarja eilisillalta, kun iskä vähän hauskuutti tyyppejä. Kyllä sitä edelleen jaksaa päivästä toiseen hämmästellä, että näitä on todella kaksi <3

Ulla