Viimeiset päivät ennen synnytystä

Hitaat ja raskaat viimeiset viikot.

Raskausviikolla 35 meille ei suositeltu enää mökillä lähtöä, joten viimeiset viikot kuluivat kotona toivoen, että synnytys jo pikkuhiljaa käynnistyisi. Onneksi Kimi oli viikonloput vapaalla, joten silloin ei tarvinnut olla yksin kotona. Oikein mihinkään ei nimittäin jaksanut viimeisinä viikkoina enää lähteä. Myös ihmisten avoin tuijotus esimerkiksi kaupoilla häiritsi. Monet tuijottivat melkeinpä suu auki isoa mahaani ja osa näytti huvittuneilta. Ärsytti. Teki mieli tiuskaista "Etkö ole ennen nähnyt raskaana olevaa naista?!?" tai "KYLLÄ, se ON iso, mutta siellä sattuukin olemaan KAKSI vauvaa!!!" Mitkään raskausvaatteet eivät enää mahtuneet päälle, paitsi tuo kuvissa näkyvä musta paita ja punainen maksimekko.

Rv 36+6

Ultra nro 7 oli rv 36+3. Molemmat vauvat olivat edelleen raivotarjonnassa. Painoarviot olivat 2842g (A-vauva) ja 2513g (B-vauva). (Vauvoillahan oli lopulta jopa kilo painoeroa, mutta sitä ei huomattu ultrakontrolleissa. Odotimme vauvoilla olevan muutama sata grammaa painoeroa. Vasta viimeisessä ultrassa juuri ennen synnytyksen käynnistämistä lääkäri ihmetteli, kun B-vauvan paino näytti selkeästi tippuneen käyrältään.) Lääkäri toivotteli tsemppiä tukalaan oloon, ja sanoi, että synnytyksen käynnistämiseen ei ole mitään lääketieteellistä syytä. Lääkäri sanoi, että vauvat voivat syntyä huomenna tai vasta laskettuna aikana eli 13.7. Kohdunkaulan tilanne oli sama kuin edellisessä ultrassa eli kohdunsuu oli sormelle auki. Ajatus siitä, että vauvat antaisivat odotuttaa itseään vielä monta viikkoa, tuntui tuskastuttavalta. 

Juhannusaattoa edeltävänä päivänä rv 36+4 kävimme ekaa kertaa Kättärin päivystyksesssä näytillä, koska epäilin lapsiveden tihkumista. Kyse ei kuitenkaan ollut lapsivedestä, vaan todennäköisesti limatulpasta, joka yleensä irtoaa kohdunsuulta synnytyksen lähestyessä. Kätilö kuitenkin totesi, että kohdnkaula on taas kypsynyt ja saattaapa tulla juhannusvauvat. Vauvat antoivat kuitenkin vielä odotuttaa itseään.

"Moi pienet, voisitteko syntyä jo? :)"

Viimeisellä neuvolakäynnillä ennen synnytystä rv 37+2 kaikki oli kunnossa. Kohdun sf-mitta oli huimat 43,5 cm eikä tainnut enää mahtua minkään taulukoiden sisäpuolelle. Terkkarikin totesi, että harvoinpa pääsee tällaisia lukemia mittaamaan. Olo olikin kyllä ärimmäisen tukala.

Melkoiset ympärysmitat mahasta. Ette uskokaan, kuinka kevyeltä olo tuntuu, kun jättimaha on poissa!

Viimeiset päivät ennen synnytystä tuntuivat pitkiltä ja raskailta. Nukkuminen oli todella vaikeaa, ja erilaiset kivut ja säryt olivat läsnä koko ajan. Valvoin tai heräsin noin sata kertaa yössä. Mikään asento ei tuntunut hyvältä. Yksi ikävimpiä vaivoja oli yhtäkkiset repäisevät iskiaskivut. Vatsa painoi valtavasti ja A-vauvan pää oli jo superalhaalla. Kohtu supisteli herkästi varsinkin liikkeessä, mutta supistukset eivät olleet kertaakaan kivuliaita -ainoastaan epämiellyttävän tuntuisia. 

Enpä arvannut, että viimeinen ultrakontrolli rv 38+1 johtaisi saman tien synnytyksen käynistämiseen, vaikka toivoinkin niin. Synnytyskertomuksesta tulossa oma postauksensa. 

Viimeisin masukuva. Rv 37+5, siis kolme päivää ennen synnytystä. 

Munkkikaffeilla

Kesämies

Pieniä hemmotteluhetkiä viimeisinä päivinä...

Kulta valmisti herkkuaamupalan. Viimeisiä aamupaloja kahdestaan.

Mansikoita ja vaniljajäätelöä <3

Kulta leipoi korvapuusteja pakastimeen "vierasvaraksi" <3 Äiti ja iskä ehtivät saada yhdet kotitumispäivänä, muut upposivat omiin suihin ;)

Maailman suurin ihme

"Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen. (Ps. 139:14)

Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä (Ps 139:17)."

Maailman suurin ihme. Oman lapsen syntymä. Meidän tapauksessa kahden lapsen syntymä. Pitkän odotuksen jälkeen minusta on tullut äiti ja Kimistä isä. Uusi, maailman tärkein tehtävämme on olla rakastavia vanhempia kahdelle lapselle.

Olen kuullut monesti sanottavan, että synnytys on kokemuksena sellainen, johon ei voi etukäteen valmistautua. Kipu ja tuska on sellainen, jota ei voi etukäteen kuvitella. Voin samaistua tähän täysin. Mutta sanotaan myös, että kun oman lapsen saa rinnalleen, kipu unohtuu. Sekin pitää paikkansa. Yhtäkkiä synnytystuska on ohi ja rinnalla on kaksi maailman kauneinta pientä ihmistä. Hetki on mykistävä.

Rakkaat pienet ihmeemme syntyivät 1.7. raskausviikolla 38+2. Synnytys käynnistettiin raskausmyrkytyksen vuoksi. Molemmat syntyivät alateitse, neiti A imukuppiavusteisesti. Neiti A syntyi klo. 00:53. Paino 3445g, pituus 50 cm. Pikkuveli eli herra B syntyi 01:06. Paino 2475 g ja pituus 48 cm.

Sisko ja sen veli

Vietimme Kättärin Haikaranpesän perhehuoneessa kolme päivää ja kotiuduimme 4.7. Nyt opettelemme uutta, ihmeellistä, haastavaa ja ihanaa vauva-arkea. Koko perhe voi hyvin. Molemmat vauvamme voivat hyvin ja ovat nostaneet hienosti painoaan. Palaan blogin pariin mahdollisimman pian. Odotan innoissani, että pääsen tekemään monen monta postausta elämästämme. 

<3: Ulla

Yhteenvetoa raskausajasta

Heippa, 

ajattelin tehdä tällaisen yhteenvedon raskausajasta, myöhemmin on sitten kiva lueskella mitä kaikkea tämä ainutlaatuinen elämänvaihe pitikään sisällään. Luvassa melkoisen pitkä postaus. Voi olla, että kukaan ei jaksa tätä kokonaan lukea ;) Raskausaikaan on sisältynyt sekä kurjuutta että ihanuutta. Kaikenkaikkiaan on uskomatonta kantaa yhdeksän kuukautta sisällään kahta pientä ihmisenalkua <3 On ihmeellistä miten naisen keho pystyy mukautumaan näin isoon muutokseen. Oma raskausaikana on sujunut kaikkinensa hienosti, ottaen huomioon, että kaksosraskaus on aina riskiraskaus. Olen säästynyt kaikilta komplikaatioilta enkä ole joutunut esimerkiksi vuodelepoon vauvojen ennenaikaisuuden riskin vuoksi, koska ultrakontrolleissa kaikki on ollut mallillaan.


Rv 3+6: Tästä kaikki alkoi. 2.11.2013 tein positiivisen raskaustestin. Ja sen jälkeen vielä noin viisi uutta testiä. Sen verran mullistava uutinen oli kyseessä, että muutaman kerran sen paikkansapitävyys piti varmistaa ;) Tässä vaiheessa mitään raskausoireita ei oikeastaan vielä ollut, vain aavistus mahdollisesta raskaudesta... Vauva (tässä vaiheessa luulimme, että vauvoja on yksi) oli odotettu ja toivottu! <3

Kyllä se melkoisen selkeä plussa oli

Rv 5+1 -> Tästä alkoi kuvotus ja paha olo. Miltei kaikki haut ja maut yököttivät, kaikki kissanruuasta kahviin ja jopa puhtaiden hiusten tuoksuun! Tästä eteenpäin jouduin myös skippaamaan pahoinvointien takia melkein kaiken liikunnan, kävelystä aiheutuva tärähtelykin aiheutti yökkäilyä.

Rv 6+1 -> Pahoinvoinnit voimistuvat. Jouduin jäämään pois opinnäytetyön julkaisuseminaarista, koska matkalla koululle aloin yökkäilemään. Yökkäily alkoi olla tämän jälkeen päivittäistä ja toistuvaa.

Rv 6+6 Muutimme uuteen kämppään. Tässä vaiheessa emme vielä olleet kertoneet raskaudesta muille. Mietin miten selviän muutosta. Yökkäilin muuttolaatikoita kantaessani. Kukaan kuitenkaan huomannut tai aavistanut vielä mitään.

Rv 7+4: Pariisin reissu. Pohdin etukäteen, onkohan reissussa paha olo. Matka siis varattiin ennen kuin yökötysolo alkoi. Yökkäilyä oli, mutta Primperanien avulla selvisin ja reissusta ystävien kanssa jäi kivat muistot. Rouskutin yölläkin hapankorppuja, jotta paha olo pysyisi aisoissa. Tällä ja seuraavalla viikolla taisimme kertoa raskaudesta lähipiirille. Itse huomasin vatsan kasvun jo tässä vaiheessa.

Rv 8+1 Eka neuvolakäynti. Tuntui hassulta olla itse neuvolan asiakkaana, kun aikanaan suoritin yhden työharjoittelun terkkariopiskelijana neuvolassa.

Rv 10+1 -> Tällä viikolla alkoi sairaanhoitajan sijaisuus kotisairaalassa. Jouduin olemaan sairaslomalla pahoinvointien takia. Lisäksi kärsin unettomuudesta viikon ajan. Tämä oli raskausajan rankin viikko, mutta onneksi siitäkin selvittiin ja elämä alkoi voittaa kun nukkuminen normalisoitui.

Rv 10+5 Tsemppasin ja selvisin koulun valmistujaisjuhlasta, takana viikko valvomista ja monta viikkoa pahoinvointeja. Musta tuli sairaahoitaja ja terkkari, jes! Onneksi olin pahoinvoinneista huolimatta saanut puristettua kaikki viimeiset koulutehtävät kasaan.

Rv 11+1 -> Aloitin työt. Pyrin syömään parin tunnin välein jotain pientä, jotta olo pysyisi siedettävänä. Tällä viikolla alkoi oksentelu. Joka ilta lensi oksennus, monta kertaa peräkkäin. Olo paheni pikkuhiljaa iltaa kohden. Tätä kesti jonnekin viikolle 16-17 asti... Yhteensä siis noin kuukauden. Ihme kyllä pystyin käymään töissä koko ajan ja oksennus tuli aina vasta illalla kotona.

Rv 12+1 Varhaisraskauden ultra Kättärillä. Kätilö totesi saman tien, kun anturi oli mahan päällä: "Jaahas täällä onkin kaksi vauvaa". Luulin, että kätilö vitsaili. Ei vitsaillut. Ensireaktioni oli nauru ja epäusko. Monikkosynnytysten osuus kaikista synnytyksistä on Suomessa vain 1,5 %! Taisin kysyä ensiksi tuleeko mahasta nyt sitten ihan valtava (tulihan siitä...) Pienet olivat pituudeltaan 64,7 mm ja 63,8 mm. Lisäksi selvisi, että molemmilla vauvoilla on kaikki ns. omaa (istukat, suonikalvot, vesipussit), joten tässä monisikiöraskaustyypissä on vähiten riskejä. Kätilö vakuutteli, että kyllä kaksosten kanssa selviää ja suositteli tutustumaan Monikkoperheyhdistyksen toimintaan. Ajatukseen kaksosista sopeutui yllättävän nopeasti. Ajatella, että meitä on siunattu peräti kahdella vauvalla! <3

Kaksoset! Molemmat omissa "loosseissaan"

Rv 13+3 Pystyin taas aloittamaan liikunnan, koska päivisin vaivannut yökkiminen väheni ja paha olo painottui iltaan. Alkoi treenaminen personal trainerin kanssa (Kimin joululahja mulle). Pääsin hyvin treenaamisen makuun, kävin salilla 2-3 kertaa viikossa ja lisäksi ainakin kahdella tanssitunnilla. Laatta lensi iltaisin.

Rv 14+4 Suoritin IV-tentin, eli sain viisi vuotta voimassa olevan luvan toteuttaa suonensisäistä lääke-ja nestehoitoa. Lisäksi Valviran luvat tupsahti postista, eli en enää ollut valesairaanhoitaja/terkkari ;)

Rv 17 Olo alkoi vihdoin helpottaa. Iltaisin edelleen hieman etoi, mutta oksentelu loppui. Halleluja!

Rv 19+5 Tunsin ekaa kertaa metrossa istuessani vauvojen liikkeet! Siitä ne pienet ihanat potkut vahvistuivat viikko viikolta! <3 Maha kasvoi pikkuhiljaa...

Rv 20+1 Rakenneultra Kättärillä. Sieltä tulee tyttö ja poika, ihanaa! <3 Pienokaisilla kaikki hyvin. Näin 4D-kuvaa pienistä ja sain muistoksi muutaman kuvan. Seuraava ultrakontrolli sovittiin kuukauden päähän. Alla olevaa kuvaa olen tuijotellut lukemattomat kerrat <3 Vointikin oli hyvä, kävin normaalisti töissä ja treenasin säännöllisesti.

4D kuvaa pienistä <3

Rv 22+3 Kävin sokerirasituksessa, jonka tulokset olivat onneksi normaalit.

Rv 22+6

Rv 22+5, maha oli vielä pieni ja siro

Rv 22+6 Eka iso hankinta, tuplavaunut! Kissat valtasivat vaunut saman tien.

Rv 24+1 Ultra nro 3. Vauvelit 750g ja 728g. Voi miten pieniä ne oli vielä silloin! Seuraava kontrolli sovittiin taas kuukauden päähän, koska kaikki oli kunnossa. Jäin tanssitunneilta pois, kun tanssiminen rupesi olemaan niin kömpelöä ison mahan kanssa...

Rantapallo viikolla 26+0

Rv 27+5

Rv 28+1

Rv 28+3 Ultra nro 4. Pienokaiset 1377g ja 1253g ja kaikki hyvin. Maha alkoi olla jo sen kokoinen, että tuntemattomat kyselivät salilla ja kauppajonossa "Milloin on laskettu aika?"

Rv 29+4 Muutto uuteen kämppään (taas!), tätä oli odotettukin! Kivuttomat harjoitussupistukset alkoivat. Tuntui kummalliselta kun maha oli tuon tuosta kivikova möhkäle. Tämän viikon jälkeen salikäynnit jäivät kokonaan pois supistusten ja ison mahan takia. Muuton jälkeen aloimme tehdä vauvoille hankintoja, kun oli vihdoinkin tarpeeksi säilytystilaa.

Rv 30+5 Vika työpäivä, määräaikainen sijaisuuteni sairanhoitajana loppui. Mammaloma alkoi (tai sairasloma oikeastaan, koska virallinen äitiysloma alkaa kuukautta ennen laskettua aikaa). Tällä viikolla kävimme Helsingin Monikkoperheyhdistyksen järjestämissä perhevalmennuksissa. Oli mukava kuulla muiden monikkoperheiden kokemuksia synnytyksestä, arjesta pienten kanssa ym. Moni oman tarinansa kertonut totesi "Rankkaa on ollut, mutta elämää on myös kaksosten jälkeen" :D

Rv 31+1 -> Rentoa äippälomailua. Lastenvaatekirppisten kiertelyä, kodin sisustamista ynnä muuta mukavaa :) Pikkuhiljaa kolostukset rupesivat pahenemaan ja nukkuminen rupesi olemaan hankalaa valtavan vatsan kanssa.

Rv 32+2 Ultra nro 5 Kättärillä. Pienet 2220g ja 1737g.  Tällä viikolla kuunneltiin ekaa kertaa vauvojen KTG-käyrät eli sydänkäyrät. Seuraava kontrolli sovittiin kahden viikon päähän, koska viikot olivat jo niin pitkällä.

Ihana toukokuinen hellesää! Mattopyykillä pallomahan kanssa rv 32+6 (pesusta huolimatta kissanpissanhaju ei lähtenyt matosta, höh!)

Rv 33+6

Rv 34+2 Ultra nro 6 Kättärillä. Pienet 2505g ja 2194g. Kohdunkaula oli jo lyhentynyt pari senttiä ja kohdunsuu hieman auennut. Seuraava kontrolli sovittiin kahden viikon päähän. Kuvioissa mukana iskiaskivut, selkäsäryt, yölliset lonkkasäryt, turvonneet sormet ja jalat, kipeät nivelet, raskausarvet näin muutamia raskausajan ihanuuksia mainitakseni. Voi kun onkin ikävä sitä, että voi nukkua selällään ja mahallaan!

Rv 34+6

Rv 35+0 Mulle järjestettiin ihanat yllätys baby showerit! <3 Neuvolassa rv 35+1 sf-mitta eli kohdunkasvua kuvaava mitta huiteli reippaasti "normikäyrien" yläpuolella. Meidän talon pihalla leikkivän lapsen kommentti toiselle oli "tol on aika pullee maha!" :D

Rv 35+5 Näin loppusuoralla jo mennään! Välillä yksin kotona olo turhauttaa, kun oikein mitään ei jaksa tehdäkään. Päivän ohjelmaan kuuluu monesti pitkät päikkärit, väsymys on vaan niin valtava... Milloinkohan vauvat syntyy? Pitäisiköhän pakata sairaalakassi? Miten vauvat puetaan kesällä? Onko kaikki tarpeellinen hankittu? Millaista arki tulee olemaan KAHDEN vauvan kanssa? Minkähän näköisiä vauvat ovat? Muun muuassa tällaiset kysymykset pyörivät mielessä :) Vajaa viikon päästä oleva ultra jännittää, saa nähdä mikä on tilanne silloin. Saattaahan tilanne muuttua sitä ennenkin ja synnytys käynnistyä. Onneksi vauvat ovat jo niin hyvän kokoisia, että ei ole hätää sen suhteen.

Ulla

Raskausviikko 35

Huh,

näin loppusuoralla sitä jo ollaan! Edellisen raskauteen liittyvän blogitekstin jälkeen on ollut kaksi ultraa. 20.5. (rv 32+2) masukit painoivat noin 2,2 kg (a-vauva)/1,7 kg (b-vauva). Eli verrattuna kuukautta edeltäviin mittoihin (1,4 kg/1,2 kg) painoa oli tullut erityisesti a-vauvalle reilusti. 20.5. jälkeen ultrakäyntejä on ollut kahden viikon välein, koska raskausviikot ovat jo niin pitkällä. Eilen oli viimeisin ultra (rv 34+2), ja vauvojen painot olivat noin 2,5 kg/2,2 kg.  Painoero oli siis hieman tasoittunut ja molemmat ovat kasvaneet hienosti. Myös vauvojen sydänkäyrät olivat normaalit. Olen kyllä tippunut kärryiltä kumpi vauvoista on poika ja kumpi tyttö. Mutta pääasia, että molemmat voivat hyvin <3 Ja myös tällä tulevalla mammalla kaikki hyvin :) Molemmat vauvat ovat pää alaspäin, eli alatiesynnytys näyttää tässä vaiheessa hyvin todennäköiseltä. Yllätyksenä lääkärin vastaanotolla tuli, että enää edes parin tunnin ajomatkaa autossa + lyhyttä venematkaa mökille ei suositella, koska tärinä saattaa aiheuttaa supistuksia, jotka taas voisivat johtaa ennenaikaiseen synnytykseen. Ei siis auta kuin ottaa iisisti, vaikka aika käy kotona välillä yksin pitkäksi...

Rv 32+1

Maha kyllä totisesti tuntuu repeytyvän jo liitoksistaan. Pitkään iloitsin selvinneeni ilman raskausarpia, mutta kyllä ne tiikeriraidat ovat sieltä viimeisten viikkojen aikana valitettavasti ilmaantuneet. Painavathan pelkät vauvat jo lähes 5 kiloa ja siihen päälle vielä ne muut noin 15 raskauskiloa... Melkoiselta taakalta se jo tuntuu. Muutenkin kaikenmaailman kolotukset ovat nyt viime viikkoina pahentuneet: on äkillisiä iskiaskipuja, selkää ja jalkoja jomottaa, nukkuminen on huonoa mm. lonkkasärkyjen vuoksi. Kaikki nämä tukalat tuntemukset ovat kuitenkin täysin kestettävissä verrattuna alkuraskauden pahoinvointeihin. Pikkuhiljaa alkaa havahtumaan siihen, että synnytys lähenee... Hurjaa! Elämä tulee muuttumaan pian totaalisesti. Tuntuu uskomattomalta, että pian meitä on tässä kahden sijasta neljä!! (+kissat) Mielessä pyörii paljon kysymyksiä, koska kaikki vauvoihin liittyvä on uutta ja ihmeellistä...



Olemme asuneet uudessa kämpässä reilu kuukauden ja viihtyneet tosi hyvin! Kunhan kämppää on vielä vähän laitettu, on luvassa sisustuspostausta. Myös vauvojen hankinnat ovat hyvällä mallilla. Onhan sitä ostettavaa kyllä ollutkin, kaikki tuplana!! Vauvojen huone on vielä totaalisen kesken... Ensi viikon aikana asiaan tulee muutos, tilailin juuri netistä vähän verhoja sun muuta ja huomenna on luvassa myös visiitti Ikeaan. Vauvojen tarvikkeista tulossa toivottavasti piakkoin oma postauksensa.

Ihanaa pian koittavaa viikonloppua!

Ulla

Kuulumisia

Ihanaa, kevät on tullut! Tänään mennään jo raskausviikolla 28+6! Hurjaa, miten nopeasti raskausaika on kulunut... Laskettuun aikaan on enää reilu pari kuukautta, ja todennäköisesti kaksoset saattavat tulla maailmaan ennen sitä. Viimeiset kuukaudet ovat kuluneet töissä. Tarkoitus olisi vielä olla töissä pari viikkoa, ja sitten pikkuhiljaa jäädä mammalomalle. Kaikki on sujunut hyvin ja vointi on ollut muuten hyvä, mutta väsymyksen aste on välillä lamaannuttava. Saatan nukahtaa työpäivän jälkeen sohvalle ja nukkua muutaman tunnin. Isohko maha vihloo jo selässä ja tukivyö taitaakin olla seuraavana hankintalistalla... Salitreenit ovat jäänet viimeisen parin viikon aikana yhteensä yhteen kertaan, energiatasot ovat olleet totaalisesti miinuksen puolella. Varmaan hiljattainen kahdeksan päivän työputkikin verotti voimia entisestään.

Me muutetaan uuteen kämppään vappuna! Odotan muuttoa kuin kuuta nousevaa, nykyinen 50 neliön kaksiomme on liian ahdas eikä asuinympäristökään ole miellyttänyt meitä... Nyt nurkat ovat täynnä tavaraa ja kaksosrattaat täyttävät puolet olkkarista! :D Odotan niiiin paljon, että pääsen järjestelemään vauvojen tavaroita, kun lisätilaa tulee noin 18 neliötä. Olemme hankkineet tähän mennessä tuplarattaiden lisäksi yhden turvakaukalon, yhden sitterin ja aika paljon vauvanvaatteita, kestovaippoja ym. Hankinnoista aion tehdä ihan oman postauksensa. Kaikki on hankittu hyväkuntoisina tori.fi:stä tai kirppareilta. Viimeksi tänään löysin MLL:n kirpikseltä ison kassillisen kestovaippoja parillakympillä! Myös äitiyspakkaukset odottavat nurkassa purkamista. Niissä on yhtä sun toista hyödyllistä ja kivoja retrotyylisiä vauvanvaatteita :)

Olemme käyneet ultrassa neljän viikon välein. Viimeisin ultra oli nyt 23.4., ja oli taas ihanaa ja helpottavaa kuulla, että pienillä on kaikki hyvin. Täällä blogissa ei ole tainnut tulla mainittua (blogi on elänyt totaalista hiljaiseloa...), että sieltä on tulossa tyttö ja poika! <3 Pienellä miehellä on painoa jo lähes 1,4 kg ja tyttö on hieman pienempi, reilu 1,2 kiloa. Vauvat olivat tuplanneet painonsa edellisestä ultrasta, joka oli 24.3. Ultraääniä on siis ollut tähän mennessä ollut neljä, ja seuraava on taas neljän viikon päästä. Rakenneultrassa viikolla 20 oli ihana nähdä reaaliaikaista 4D kuvaa vauveleista. Myös neuvolakäyntejä on ollut tähän mennessä neljä. Edellinen neuvolakerta oli muutama päivä sitten. Molempien vauvojen sydänäänet löytyivät pienen etsimisen jälkeen ja hemoglobiini oli noussut kuukauden raudansyönnin jälkeen reilusti. Viime mittauksella se oli 115 ja nyt 139!
Painoa on kertynyt tähän mennessä noin 13 kiloa verrattuna aikaan ennen raskautta. Tässä hieman kuvia raskausajan varrelta.

Pieni neiti esittelee kaunista sivuprofiiliaan rakenneultrassa viikolla 20

Pieni mies rakenneultrassa viikolla 20. Jotain niin kaunista, viatonta ja haurasta <3 

Rv 22+5

Rv 22+6

Tällainen mahapallo oli viikolla 26+jotain

Rv 27+5

Virkistävää viikonloppua! <3

Kirppistelyä

Heippa!

Kävin tänään Kattilahallin kirppiksellä, joka järjestettiin tänään ensimmäistä kertaa. Valtterin kirpparia tämä kirppis ei kuitenkaan korvaa, seuraava kirppis on vasta 30.3. Kattilahallin edessä oli iso joukko ihmisiä jo ennen kirppiksen aukeamista klo. 12 (pisteet siitä, ettei tarvitse herätä sunnuntaina seiskalta kirppikselle!!) Pääsin onneksi ekassa erässä sisällä, kun kirpparin ovet avautuivat, mutta myöhemmin tulleita otettiin sisään sitä mukaa kun edellistä porukkaa oli saatu pihalle. Jonot ulkona kiemurtelivat aika pitkälle kun itse lähdin kotiin päin... Eli kannattaa tulla ajoissa, jos et haluat välttää piiiitkät jonot! Mutta ruuhkaan kannattaa varautua :D

Satuin varmaan ensimmäisenä erääseen pöytään penkomaan vauvanvaatteita ja löysinkin kassillisen söpöjä ja tosi hyväkuntoisia vaatteita yhteensä 20 eurolla. Tähän sisältyi myös kaksi uutta kestovaippaa :) Googlasin juuri kyseisen kestovaipan hinnan uutena: yli 23 euroa! Jos mahdollista, en kyllä osta mitään vauvan tarvikkeita uutena kaupasta, kun kirppikseltä tekee ihan helmilöytöjä murto-osalla kaupan hinnoista. Olen ihan fiiliksissä, kun pääsen ostelemaan vauvajuttuja! Katselen kirppiksiäkin nyt ihan uusin silmin. Toistaiseksi pitää ostaa vielä aika neutraaleja vaatteita, kun ei tiedetä, onko tulossa tyttöjä, poikia vai tyttö ja poika. Mutta parin viikon päästä sekin selvinnee rakenneultrassa. Aika paljon hankintoja pitää kyllä tehdä (ja kaikki tuplana), ja tämänpäiväiset löydöt olivat vasta ensimmäiset vauvantarvikeostokseni. Helsingissä pitää tsekata ainakin Kumpulan Vekarakirppis, Vuosaaren Piilokirppis ja Espoossa Nella & Nuttu.

Seuraavat kolme viikkoa kuluu taas sairaanhoitajan sijaisena eräässä kotisairaalassa, sen jälkeiset työkuviot ovat taasen auki... Etsimme myös koko ajan kuumeisesti uutta kämppää, sillä fakta on, että tämä 50 neliön kaksio ei tule riittämään meille enää kesällä... Toivottavasti kaikki asiat järjestyvät parhain päin!

Ulla

Tämmöinen ostoslista löytyi neuvolasta saadusta oppaasta

Kissat tietysti heti nuuhkimassa :)

Happy News!

Nyt on aika taas päättää pidempään jatkunut blogihiljaisuus. Seuraava ihana ja iloinen uutinen on jo monen tiedossa, koska se on asia, joka mullistaa tulevan elämämme täysin. Nyt on aika jakaa uutinen myös täällä blogissa, jotta voin sitten jatkossa tehdä aiheeseen liittyviä postauksia ;) Ehkäpä blogi voisi löytää sen kautta myös uusia lukijoita... :)

Meille tulee kesällä tuplaten perheenlisäystä!<3 Varhaisraskauden ultrassa loppuvuodesta tuli totaalisena yllätyksenä, että vatsassa ei olekaan vain vauva, vaan kaksi vauvaa! Alkushokin jälkeen ajatukseen sopeutui yllättävän nopeasti, ja nyt tuntuisi hassulta, jos vauvoja olisikin vain yksi!

Alkuraskaus oli melko kurjaa aikaa pahoinvointien vuoksi. Yökkiminen ja jatkuva etova olo alkoi noin viikolla 6, myöhemmin pahat olot alkoivat painottua enemmän iltoihin. Illat kuluivat sohvalla mahdollisimman paikallaan maaten tai istuen, kaikki liikkuminen ja kaikki mahdolliset hajut aiheuttivat yökötyksen tunteen. Joulun aikoihin eli joskus viikolla 13 alkoi lähes jokailtainen oksentelu, jota kesti muutaman viikon. Sitä ennen luulin jo selvinneeni ilman yrjöilyä, koska olin lukenut että raskauspahoinvointi on yleensä pahimmillaan 9.-11. viikoilla. Mutta jokainen raskaus on yksilöllinen... Viikolla 16 alkoi helpottaa, ja nyt on mennyt muutama viikko lähestulkoon oksentamatta. Nyt mennään jo viikolla 19 (rv 18+3). Edelleen iltaisin hieman etoo, mutta pyrin menemään lepäämään ennen kuin olo pahenee. Näin useimmiten vältyn pahimmalta ja aamulla herään taas ihan hyvävointisena. Muut raskausoireet kuten väsymys, närästys, ajoittainen heikotus ja huimaus sekä vatsan vihlominen tuntuvat pieneltä pahoinvointeihin verrattuna.

Kuva otettu rv 17+4

Täällä me ollaan!!

Pahoinvointien takia liikuntaan tuli noin kahden kuukauden tauko, mikä oli masentavaa. Nyt kun olo on helpottunut, olen taas aloittanut treenit. Sain maailman parhaan joululahjan Kimiltä, tapaamisia personal trainerin kanssa! Olen tähän asti ollut onneton salillakävijä, salit pursuavat mielestäni toinen toistaan pelottavamman näköisiä laitteita, joista en tiedä edes, mitä lihasta ja miten milläkin on tarkoitus treenata. Kimi selkeästi tiesi, että tarvitsen vähän ulkopuolista buustia päästäkseni ruotuun...;) Nyt muutaman pt-tapaamisen jälkeen kuntosaliahdistukseni on jo selkeästi lievittynyt. Treenaan kymmenen viikon ajan kerran viikossa pt:n kanssa ja sen lisäksi teen ainakin kerran viikossa omatoimisen salitreenin. Tavoitteena on siis ainakin kaksi salitreeniä viikossa, mieluummin kolme. Sen lisäksi viikottain kaksi tanssituntia ja ryhmäliikuntaa/lenkkeilyä mahdollisuuksien mukaan. Päätavoitteeni on parantaa lihaskuntoa ja kiinteytyä. Kaiken kaikkiaan haluan elää terveellisemmin ja voida paremmin. Tuleva perheenlisäys antaa myös paljon motivaatiota parantaa fyysista kuntoa, jaksaapahan sitten kannella kahta kääröä paremmin! Puhumattakaan synnytyksestä palautumisesta, joka varmasti nopeutuu, jos fyysinen kunto on hyvä. Myös kaikenmaailman krempat kuten niskahartiakolotukset varmasti vähenevät kun voimaa tulee lisää. Lihakset kyllä ovat huutaneet hoosiannaa ensimmäisten treenien jälkeen! ;)

Ensimmäisillä tapaamiskerralla tehtiin kehonkoostumusmittaus ja kuntotesti, jotta nähtiin lähtötilanne ja voitiin määritellä tavoitteet. Lähtötilanne oli yllättävän hyvä, koska ajattelin olevani rapakunnossa, mutta esimerkiksi yläkropan surkea lihaskunto oli tuloksista nähtävissä. Odotan jo innolla, miten paljon kehitystä eri osa-alueisiin tulee kevään aikana. Ruokapäiväkirjan perusteella ruokavalioon tehtiin hyviä parannuksia. Vähemmän eineksiä, enemmän proteiinia sekä kasviksia ja hedelmiä ja vähemmän hiilareita kuten turhaa leivän puputtamista. Toki aikanaan iso vatsa tuo omat rajoitteensa treenamiseen, mutta kaikki aikanaan. Treeni- ja ruokavaliopostauksia tulossa, kunhan saan otettua vähän valokuvia!

Ihanaa viikon jatkoa kaikille!

Ulla