Heippa,
ajattelin tehdä tällaisen yhteenvedon raskausajasta, myöhemmin on sitten kiva lueskella mitä kaikkea tämä ainutlaatuinen elämänvaihe pitikään sisällään. Luvassa melkoisen pitkä postaus. Voi olla, että kukaan ei jaksa tätä kokonaan lukea ;) Raskausaikaan on sisältynyt sekä kurjuutta että ihanuutta. Kaikenkaikkiaan on uskomatonta kantaa yhdeksän kuukautta sisällään kahta pientä ihmisenalkua <3 On ihmeellistä miten naisen keho pystyy mukautumaan näin isoon muutokseen. Oma raskausaikana on sujunut kaikkinensa hienosti, ottaen huomioon, että kaksosraskaus on aina riskiraskaus. Olen säästynyt kaikilta komplikaatioilta enkä ole joutunut esimerkiksi vuodelepoon vauvojen ennenaikaisuuden riskin vuoksi, koska ultrakontrolleissa kaikki on ollut mallillaan.
Rv 3+6: Tästä kaikki alkoi. 2.11.2013 tein positiivisen raskaustestin. Ja sen jälkeen vielä noin viisi uutta testiä. Sen verran mullistava uutinen oli kyseessä, että muutaman kerran sen paikkansapitävyys piti varmistaa ;) Tässä vaiheessa mitään raskausoireita ei oikeastaan vielä ollut, vain aavistus mahdollisesta raskaudesta... Vauva (tässä vaiheessa luulimme, että vauvoja on yksi) oli odotettu ja toivottu! <3
Kyllä se melkoisen selkeä plussa oli |
Rv 5+1 -> Tästä alkoi kuvotus ja paha olo. Miltei kaikki haut ja maut yököttivät, kaikki kissanruuasta kahviin ja jopa puhtaiden hiusten tuoksuun! Tästä eteenpäin jouduin myös skippaamaan pahoinvointien takia melkein kaiken liikunnan, kävelystä aiheutuva tärähtelykin aiheutti yökkäilyä.
Rv 6+1 -> Pahoinvoinnit voimistuvat. Jouduin jäämään pois opinnäytetyön julkaisuseminaarista, koska matkalla koululle aloin yökkäilemään. Yökkäily alkoi olla tämän jälkeen päivittäistä ja toistuvaa.
Rv 6+6 Muutimme uuteen kämppään. Tässä vaiheessa emme vielä olleet kertoneet raskaudesta muille. Mietin miten selviän muutosta. Yökkäilin muuttolaatikoita kantaessani. Kukaan kuitenkaan huomannut tai aavistanut vielä mitään.
Rv 7+4: Pariisin reissu. Pohdin etukäteen, onkohan reissussa paha olo. Matka siis varattiin ennen kuin yökötysolo alkoi. Yökkäilyä oli, mutta Primperanien avulla selvisin ja reissusta ystävien kanssa jäi kivat muistot. Rouskutin yölläkin hapankorppuja, jotta paha olo pysyisi aisoissa. Tällä ja seuraavalla viikolla taisimme kertoa raskaudesta lähipiirille. Itse huomasin vatsan kasvun jo tässä vaiheessa.
Rv 8+1 Eka neuvolakäynti. Tuntui hassulta olla itse neuvolan asiakkaana, kun aikanaan suoritin yhden työharjoittelun terkkariopiskelijana neuvolassa.
Rv 10+1 -> Tällä viikolla alkoi sairaanhoitajan sijaisuus kotisairaalassa. Jouduin olemaan sairaslomalla pahoinvointien takia. Lisäksi kärsin unettomuudesta viikon ajan. Tämä oli raskausajan rankin viikko, mutta onneksi siitäkin selvittiin ja elämä alkoi voittaa kun nukkuminen normalisoitui.
Rv 10+5 Tsemppasin ja selvisin koulun valmistujaisjuhlasta, takana viikko valvomista ja monta viikkoa pahoinvointeja. Musta tuli sairaahoitaja ja terkkari, jes! Onneksi olin pahoinvoinneista huolimatta saanut puristettua kaikki viimeiset koulutehtävät kasaan.
Rv 11+1 -> Aloitin työt. Pyrin syömään parin tunnin välein jotain pientä, jotta olo pysyisi siedettävänä. Tällä viikolla alkoi oksentelu. Joka ilta lensi oksennus, monta kertaa peräkkäin. Olo paheni pikkuhiljaa iltaa kohden. Tätä kesti jonnekin viikolle 16-17 asti... Yhteensä siis noin kuukauden. Ihme kyllä pystyin käymään töissä koko ajan ja oksennus tuli aina vasta illalla kotona.
Rv 12+1 Varhaisraskauden ultra Kättärillä. Kätilö totesi saman tien, kun anturi oli mahan päällä: "Jaahas täällä onkin kaksi vauvaa". Luulin, että kätilö vitsaili. Ei vitsaillut. Ensireaktioni oli nauru ja epäusko. Monikkosynnytysten osuus kaikista synnytyksistä on Suomessa vain 1,5 %! Taisin kysyä ensiksi tuleeko mahasta nyt sitten ihan valtava (tulihan siitä...) Pienet olivat pituudeltaan 64,7 mm ja 63,8 mm. Lisäksi selvisi, että molemmilla vauvoilla on kaikki ns. omaa (istukat, suonikalvot, vesipussit), joten tässä monisikiöraskaustyypissä on vähiten riskejä. Kätilö vakuutteli, että kyllä kaksosten kanssa selviää ja suositteli tutustumaan Monikkoperheyhdistyksen toimintaan. Ajatukseen kaksosista sopeutui yllättävän nopeasti. Ajatella, että meitä on siunattu peräti kahdella vauvalla! <3
Kaksoset! Molemmat omissa "loosseissaan" |
Rv 13+3 Pystyin taas aloittamaan liikunnan, koska päivisin vaivannut yökkiminen väheni ja paha olo painottui iltaan. Alkoi treenaminen personal trainerin kanssa (Kimin joululahja mulle). Pääsin hyvin treenaamisen makuun, kävin salilla 2-3 kertaa viikossa ja lisäksi ainakin kahdella tanssitunnilla. Laatta lensi iltaisin.
Rv 14+4 Suoritin IV-tentin, eli sain viisi vuotta voimassa olevan luvan toteuttaa suonensisäistä lääke-ja nestehoitoa. Lisäksi Valviran luvat tupsahti postista, eli en enää ollut valesairaanhoitaja/terkkari ;)
Rv 17 Olo alkoi vihdoin helpottaa. Iltaisin edelleen hieman etoi, mutta oksentelu loppui. Halleluja!
Rv 19+5 Tunsin ekaa kertaa metrossa istuessani vauvojen liikkeet! Siitä ne pienet ihanat potkut vahvistuivat viikko viikolta! <3 Maha kasvoi pikkuhiljaa...
4D kuvaa pienistä <3 |
Rv 22+3 Kävin sokerirasituksessa, jonka tulokset olivat onneksi normaalit.
Rv 22+6 |
Rv 22+5, maha oli vielä pieni ja siro |
Rv 24+1 Ultra nro 3. Vauvelit 750g ja 728g. Voi miten pieniä ne oli vielä silloin! Seuraava kontrolli sovittiin taas kuukauden päähän, koska kaikki oli kunnossa. Jäin tanssitunneilta pois, kun tanssiminen rupesi olemaan niin kömpelöä ison mahan kanssa...
Rantapallo viikolla 26+0 |
Rv 27+5
|
Rv 28+3 Ultra nro 4. Pienokaiset 1377g ja 1253g ja kaikki hyvin. Maha alkoi olla jo sen kokoinen, että tuntemattomat kyselivät salilla ja kauppajonossa "Milloin on laskettu aika?"
Rv 29+4 Muutto uuteen kämppään (taas!), tätä oli odotettukin! Kivuttomat harjoitussupistukset alkoivat. Tuntui kummalliselta kun maha oli tuon tuosta kivikova möhkäle. Tämän viikon jälkeen salikäynnit jäivät kokonaan pois supistusten ja ison mahan takia. Muuton jälkeen aloimme tehdä vauvoille hankintoja, kun oli vihdoinkin tarpeeksi säilytystilaa.
Rv 30+5 Vika työpäivä, määräaikainen sijaisuuteni sairanhoitajana loppui. Mammaloma alkoi (tai sairasloma oikeastaan, koska virallinen äitiysloma alkaa kuukautta ennen laskettua aikaa). Tällä viikolla kävimme Helsingin Monikkoperheyhdistyksen järjestämissä perhevalmennuksissa. Oli mukava kuulla muiden monikkoperheiden kokemuksia synnytyksestä, arjesta pienten kanssa ym. Moni oman tarinansa kertonut totesi "Rankkaa on ollut, mutta elämää on myös kaksosten jälkeen" :D
Rv 31+1 -> Rentoa äippälomailua. Lastenvaatekirppisten kiertelyä, kodin sisustamista ynnä muuta mukavaa :) Pikkuhiljaa kolostukset rupesivat pahenemaan ja nukkuminen rupesi olemaan hankalaa valtavan vatsan kanssa.
Rv 32+2 Ultra nro 5 Kättärillä. Pienet 2220g ja 1737g. Tällä viikolla kuunneltiin ekaa kertaa vauvojen KTG-käyrät eli sydänkäyrät. Seuraava kontrolli sovittiin kahden viikon päähän, koska viikot olivat jo niin pitkällä.
Ihana toukokuinen hellesää! Mattopyykillä pallomahan kanssa rv 32+6 (pesusta huolimatta kissanpissanhaju ei lähtenyt matosta, höh!) |
Rv 33+6 |
Rv 34+2 Ultra nro 6 Kättärillä. Pienet 2505g ja 2194g. Kohdunkaula oli jo lyhentynyt pari senttiä ja kohdunsuu hieman auennut. Seuraava kontrolli sovittiin kahden viikon päähän. Kuvioissa mukana iskiaskivut, selkäsäryt, yölliset lonkkasäryt, turvonneet sormet ja jalat, kipeät nivelet, raskausarvet näin muutamia raskausajan ihanuuksia mainitakseni. Voi kun onkin ikävä sitä, että voi nukkua selällään ja mahallaan!
Rv 34+6 |
Rv 35+0 Mulle järjestettiin ihanat yllätys baby showerit! <3 Neuvolassa rv 35+1 sf-mitta eli kohdunkasvua kuvaava mitta huiteli reippaasti "normikäyrien" yläpuolella. Meidän talon pihalla leikkivän lapsen kommentti toiselle oli "tol on aika pullee maha!" :D
Rv 35+5 Näin loppusuoralla jo mennään! Välillä yksin kotona olo turhauttaa, kun oikein mitään ei jaksa tehdäkään. Päivän ohjelmaan kuuluu monesti pitkät päikkärit, väsymys on vaan niin valtava... Milloinkohan vauvat syntyy? Pitäisiköhän pakata sairaalakassi? Miten vauvat puetaan kesällä? Onko kaikki tarpeellinen hankittu? Millaista arki tulee olemaan KAHDEN vauvan kanssa? Minkähän näköisiä vauvat ovat? Muun muuassa tällaiset kysymykset pyörivät mielessä :) Vajaa viikon päästä oleva ultra jännittää, saa nähdä mikä on tilanne silloin. Saattaahan tilanne muuttua sitä ennenkin ja synnytys käynnistyä. Onneksi vauvat ovat jo niin hyvän kokoisia, että ei ole hätää sen suhteen.
Ulla