1v 4kk kuulumisia

Heippa,

Viimeisen Islan ja Lukan kuulumispostauksen jälkeen on tapahtunut vaikka mitä. Yksi iso juttu on, että molemmat siirtyivät 1v 3 kk iässä syöttötuoleista taaperotuoleihin. Tuttipullot ovat jääneet pois (paitsi iltamaidon saavat vielä niistä), vaikka vielä vähän aikaa sitten tuntui, että eivät millään hyväksy mitään mukeja. Nyt juovat pillimukeista ja erilaisista nokkamukeista hienosti. Aemmin maidot lähinnä ravisteltiin tai kaadettiin lattialle. Isla ja Luka ovat myös hienosti oppineet syömään itse lusikalla. Enää ei siis tarvitse juurikaan syöttää! Isla myös lopetti jokin aika sitten kokonaan tutin syömisen. Pottailu ei suju vielä, mutta en jaksa ottaa siitä mitään stressiä. Ovat niin pieniä vielä, ja luotan siihen, että kiinnostuvat kyllä itsekin omana aikanaan potasta. Maailman suloisinta on, kun Isla ja Luka pitävät välillä toisiaan kädestä ja antavat toisilleen pusuja. Tänään viimeksi kaupassa istuivat ostoskärryissä vierekkän ja moiskauttelivat siinä pusuja toisilleen. Sydän suli sinne Prismaan. Nämä on niitä monikkouden ihanimpia juttuja, joita ei vaihtaisi mihinkään.

Kuvat otettu muutama viikko sitten :)

Luka

Luka on suloinen pikku hurmuri, joka jakelee kaikille pusuja, kun sille päälle sattuu. Luka on reipas ja rohkea tutkija. Joissain tilanteissa kuitenkin ujokin. Lukalla on mainiot muikeat ilmeet. Luka tekee rohkeasti tuttavuutta vieraidenkin ihmisten kanssa esim. kerhossa. Luka on tosi iloinen, nauravainen poika, jolta löytyy myös todella paljon omaa tahtoa. Luka on luonteeltaan myös järjestelmällinen. Muun muassa vaipat pitää aina laittaa saman tien roskiin ja kylpyammeen Luka hakee aina oikealle paikalleen ennen kylpyä. Joskus Luka viihtyy pitkään leikin parissa, jossa kokoaa järjestelmällisesti tavaroita johonkin laatikkoon.

Lukan sanavarastoon kuuluu jo äiti, mamma, pappa, auto, tyttö, pää, ei, puu, isi=titi, puuro=puii, poika=poi, maito=mai, kirja=rrja, pallo=paa. Auto on lempparisana, ja Luka osoittelee aina innoissaan autoja. Luka on alkanut hienosti toistamaan vakka mitä sanoja perässä ja sanavarasto karttuu vauhdilla. Luka ymmärtää selvästi puhetta jo hienosti. Lisäksi Luka osaa sanoa "Mo!" ja heilauttaa samalla kättä. Lisäksi Luka osaa matkia monia eläinten ääniä kuten heppaa, kissaa, koiraa ja lammasta, lintua, sekä auton ääntä.

Luka on tosi innokas lukija, osoittelee lakkaamatta kuvia ja osaa näyttää tosi monia esineitä ja asioita kuvista. Luka tekee taitavasti dubloista ja palikoista torneja ja osaa hienosti näyttää useimmat vartalonosat. Lemppareita ovat pää ja napa, ja Lukasta on kiva osoitella muidenkin napoja ja päitä. Luka osaa myös näyttää sormella olevansa 1 vuotta vanha. Luka osaa hienosti syödä itse lusikalla ja on aika lailla kaikkiruokainen. Suusta taitaa löytyä jo 12 hammasta.

Isla

Isla on kaunis ja ihana prinsessa, joka on varustettu söpöllä takatukalla ja isolla annoksella omaa tahtoa. Äkkipikaisuutta neidistä löytyy. Isla on ilmeikäs, nauravainen ja iloinen tyttö. Isla jakelee myös pusuja sille päälle sattuessaan, mutta saattaa myös kieltäytyä pudistamalla päätään. Isla on reipas tutkija ja leikkijä, ja tekee myös rohkeasti tuttavuutta vieraidenkin ihmisten kanssa esim. kerhossa. Isla kuitenkin kaipaa paljon myös sylin turvaa. Jos olemme kerhossa tms. ja äiti häviää hetkeksi näkyvistä, niin Isla hyvin nopeasti etsii äidin käsiinsä ja pinkaisee syliin.

Sanavarastoon kuuluu ainakin äiti, mamma, pappa, tyttö, ei, auto (kukka on jäänyt pois). Isla ymmärtää puhetta hienosti, toistelee sanoja perässä ja osaa matkia monen eläimen ääniä kuten kissaa, koiraa, lammasta, lintua, ja auton ääntä. Yleissana "thö"/"ba-ba" on vielä paljon käytössä.

Isla on yhtä innokas lukija kuin Lukakin ja osoittelee lakkaamatta kirjojen kuvia sekä osaa näyttää paljon eri asioita kuvista. Isla on supertaitava kiipeilijä ja pääsee omin avuin mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Isla tietää hienosti mitä eri esineillä tehdään, neiti esim. osaa laittaa kengät jalkaan ja hatun päähän. Isla osaa hienosti näyttää useimmat vartalon osat ja osoittelee mielellään muidenkin napoja, neniä ym. Isla osaa myös näyttää sormella olevansa 1 vuotta vanha. Isla osaa syödä hienosti itse lusikalla ja on aika lailla kaikkiruokainen. Hampaita taitaa olla 12 kappaletta.

Äiti on vähän väsynyt

Heips,

Kulunut kuukausi on ollut jotenkin tosi rankka. Ensin alkoi sellainen vaihe, että Isla ei suostunut illalla menemään omaan sänkyyn nukkumaan. Nukuttaminen viereen/syliin saattoi kestää tuntitolkulla. No, siihen tuli joku tolkku, kun Kimi alkoi hoitaa illalla nukutukset. Jos minä yritän nukuttaa muksuja, niin ainakin Isla takertuu syliini eikä suostu olemaan missään muualla. Hyvänyönpusujen ja sylittelyn jälkeen siis isin syli kutsuu, vaikka siitä alkuun kova huuto tuleekin. Kimin lempeän jämäkkä tyyli laittaa muksut nukkumaan toimii, ja iltahuudotkaan eivät enää kestä kauaa. Minun pitää vain pysyä poissa näkyvistä ja hiljaa siihen asti, kunnes ovat kunnolla unessa. Molemmat ovat myös herännneet joka yö (ainakin toinen) ja pahimillaan valvoneet monta tuntia putkeen. Päivällä Isla ja Luka ovat mustasukkaisia sylistäni, mutta yöllä tilanne on ihan mahdoton, jos tyypit ovat yhtä aikaa hereillä. Viime yönä Kimi sai kuitenkin Islan rauhoittumaan omaan sänkyyn, mikä oli ennenkuulumatonta! Olen itse aina nostanut Islin heti yöllä viereen, koska omat rauhoitteluyritykset eivät ole koskaan auttaneet. Joskus Isla nukahtaa viereen nopeasti, mutta joskus pyörii ja mönkii monta tuntia. Katsotaan, toimiiko sama taktiikka jatkossakin. Tänään olo oli herätessä hieman virkeämpi, koska sai nukuttua enemmän kuin 5 tuntia.

Molemmilla tuntuu olevan jo uhma. Välillä tuntuu että meininki on koko ajan huutoa ja kitinää ja riitelyä. Jos joku ei miellytä, heittäydytään lattialle huutamaan. Vastustetaan pukemista, rattaisiin menoa, vaipanvaihtoa... Kaikki rukkaset saadaan revittyä ulkona kädestä. On raskasta väkisin hoitaa rutiineja. Ja sitten tapellaan vähän väliä leluista tai sylipaikasta ja satutetaan toista. Ja mennään jatkuvasti juuri niille kielletyille laatikoille tyhjentämään kaikki.

Ja sitten pitäisi itse jaksaa olla 100% läsnä, jaksaa lakkaamatta lukea kirjoja, joita roudaavat syliin ja keksiä koko ajan jotain uutta kiinnostavaa tekemistä. Sitten kaiken ohessa pitäsi jaksaa pyykätä, siivota, laittaa ruokaa. Lähteminen kodin ulkopuolelle tuntuu rasittavalta, koska kaikki on niin hankalaa. Hermot menevät usein toisella tai molemmilla jo bussissa matkalla jonnekin. Mutta kotona taas seinät kaatuvat päälle. Joka päivä on pakko jossain käydä, siis oman kotipihan lisäksi. Puistoissa on liian stressaavaa, koska tyypit lähtevät eri suuntiin ja kiipeilevät jonnekin korkeisiin liukumäkiin. Koko ajan saa stressata mitä voi sattua, kun kotonakin niitä kuhmuja tulee. Eikä lähipuistossa edes juuri koskaan ole ketään muista. Väsymyksen takia on välillä huono olo, kiukuttaa, ärsyttää, itkettää. Sitten on huono omatunto, kun se oma surkea olotila tietenkin heijastuu myös lapsiin. Sitä vaan odottaa päiväuniaikaa, että edes hetken saa hengähtää. Parisuhdetta ei tietenkään ehdi missään välissä hoitaa eikä puolison kanssa liiemmin jaksa edes kommunikoida, koska molemmat olemme iltaisin ihan puhki.

Kyllä meillä onneksi myös paljon nauretaan, halitaan ja pusutellaan. Ja kerrotaan, että rakastetaan. Ja ihaillaan sitä huimaa kehitystä, mitä tapahtuu koko ajan. Mutta tämä nyt ei ollut postaus niistä ihanista jutuista. Nyt arki vaan tuntuu tosi rankalta. Milloinkohan tämä helpottaa... Onneksi tänään oli ihan hyvä fiilis, sen hyvän yön ansiosta, ja jaksettiin käydä aamulla kerhossa ja kaupassa. Onkos siellä muita, joilla yhtään samanlaisia fiiliksiä?

Ulla