Edelliset vauvakuulumiset on kirjoitettu 1,5 kuukautta sitten, joten tässä vähän sen jälkeisiä kuulumisia. Tämä tuplaäippä on ollut viime aikoina uneton ja tosi väsynyt, mutta läheisten tuella ja Taivaan Isän avulla olen jaksanut. Pikkuhiljaa alkaa helpottaa. Lisää omia kuulumisiani sitten toisella kertaa, ettei tästä tule ihan hehtaaripostaus.
Ristiäisiä vietettiin vajaa kuukausi sitten ja aarteemme saivat kasteessa nimet Isla ja Luka. <3 Kastetilaisuus vietettiin läheisellä kirkolla ja läsnä olivat vain molempien perheet ja kummit. Tilaisuus oli oikein kaunis ja mukava. Edelleen kuitenkin kutsumme murujamme paljon myös lempinimillä Mutris ja Suippis/Suipponen :D
Vauvojen 3 kk neuvolassa Suippiksen paino oli 6975 g, pituus 63,8 cm ja päänymärys 41,5 cm. Mutriksen paino oli 7475 g, pituus 65,4 cm ja päänympärys 42,4 cm. Molemmat kasvavat yläkäyrillä. Molemmat näyttivät neuvolan terkkarille hienon päänkannatuksen vatsallaan kyynärnojassa, ja ottivat painoa jaloilleen ja veivät käsiä suuhun. Molemmat jokelsivat runsaasti ja hymyilivät. Hienosti kasvaneet ja kehittyneet siis! Muutaman päivän päästä onkin sitten jo 4 kk neuvola ja lääkärintarkastus.
Nyt vajaa kuukaudessa kasvua ja kehitystä on tullut taas huimasti. Vaatteista käytössä on jo koot 68-70, monet ihanuudet ovat jääneet auttamatta pieniksi. Kohta on jo yksi äitiyspakkauksen pahvilaatikko täynnä pieniä vaatteita, jotka ajattelin säästää (jospa meille siunaantuu lisää lapsia tai sitten muiden pienokaisille käyttöön...). Molemmat vauvat viihtyvät jo hieman pidempiä aikoja vatsallaan lattialla, ja hieman avustettuna (eli jos laittaa omat kädet vauvan jalkapohjia vasten) saattavat ponnistaa vähän matkaa eteenpäinkin. Molemmat tarttuvat kaksin käsin esineisiin, esim. helistimeen tai pehmokirjaan. Kaikki viedään myös suuhun, molemmat imeskelevät nyrkkejään paljon. Suipponen on varsinainen ilopilleri ja hymypoika, vähän väliä ihana hampaaton hymy korvissa! Suippis myös hekottelee ääneen monesti päivän aikana, ekat naurut tulivat ehkä n. 3 kk iässä. Mutris on myös viime viikkoina ruvennut välillä nauramaan ääneen. Vauvan nauru on ehkä maailman ihanin ääni. <3 Vauvat ovat myös ainakin reilu kuukauden ajan jo jutelleet toisilleenkin, jos sattuu olemaan hyvä hetki. Molemmat myös kääntyilevät paljon selältä kyljelleen, ovatpa molemmat päätyneet pari kertaa ihan vatsalleen asti (käsi on kyllä vielä jäänyt alle) :D Pinnasängyissä pyörivät kuin väkkärät. Aamulla saattaa sängyssä hymyillä täysin 90 astetta poikittain kääntynyt vauva, joka on potkinut päältään peiton, sukat ja joskus housutkin! Melkoisen hauska näky :D
Nyt vajaa kuukaudessa kasvua ja kehitystä on tullut taas huimasti. Vaatteista käytössä on jo koot 68-70, monet ihanuudet ovat jääneet auttamatta pieniksi. Kohta on jo yksi äitiyspakkauksen pahvilaatikko täynnä pieniä vaatteita, jotka ajattelin säästää (jospa meille siunaantuu lisää lapsia tai sitten muiden pienokaisille käyttöön...). Molemmat vauvat viihtyvät jo hieman pidempiä aikoja vatsallaan lattialla, ja hieman avustettuna (eli jos laittaa omat kädet vauvan jalkapohjia vasten) saattavat ponnistaa vähän matkaa eteenpäinkin. Molemmat tarttuvat kaksin käsin esineisiin, esim. helistimeen tai pehmokirjaan. Kaikki viedään myös suuhun, molemmat imeskelevät nyrkkejään paljon. Suipponen on varsinainen ilopilleri ja hymypoika, vähän väliä ihana hampaaton hymy korvissa! Suippis myös hekottelee ääneen monesti päivän aikana, ekat naurut tulivat ehkä n. 3 kk iässä. Mutris on myös viime viikkoina ruvennut välillä nauramaan ääneen. Vauvan nauru on ehkä maailman ihanin ääni. <3 Vauvat ovat myös ainakin reilu kuukauden ajan jo jutelleet toisilleenkin, jos sattuu olemaan hyvä hetki. Molemmat myös kääntyilevät paljon selältä kyljelleen, ovatpa molemmat päätyneet pari kertaa ihan vatsalleen asti (käsi on kyllä vielä jäänyt alle) :D Pinnasängyissä pyörivät kuin väkkärät. Aamulla saattaa sängyssä hymyillä täysin 90 astetta poikittain kääntynyt vauva, joka on potkinut päältään peiton, sukat ja joskus housutkin! Melkoisen hauska näky :D
Tilanteet muuttuvat ja elävät koko ajan. Muun muassa vauvojen nukkumiseen liittyvät jutut. Pikkuhiljaa päiviin on alkanut tulla jonkinlaista rytmiä, noin 3 kuukauden iästä alkaen. Vauvat ovat myös automaattisesti aikalailla samassa rytmissä päivin ja öin. Vauvat heräilevät yleensä aamulla viimeistään kahdeksalta. Välillä mahavaivat ovat valvottaneet Suippista ja yö on ollut jatkuvaa kitinää. Välillä vauvat nukahtavat pinniksiin ilman sen kummempaa hytkyttelyä tai nukuttelua, yleensä klo 21 mennessä. Toisinaan nukahtaminen on melkoista taistelua, ei kuitenkaan mitään verrattuna siihen, että alkuaikoina saatiin vauvat unille joskus klo 2 yöllä. Useimmiten ovat heränneet kerran yössä syömään, mutta onpa moni yö mennyt niinkin, että molemmat ovat nukkuneet täydet yöunet eli 7-9 tuntia. Alkuyöstä saa useimmiten laittaa jommallekummalle tai molemmille tuttia muutaman kerran, Välillä molemmat ovat aamuyöstä täysin virkeinä pinniksissä eivätkä millään nukahtaisi uudelleen. Usein varsinkin Mutrista saa keskellä yötä nukutella viereen. Siirsimme vauvat muutama viikko sitten omiin pinniksiin, etteivät enää päse potkimaan ja herättämään toisiaan. Makkarimme onkin nyt täynnä sänkyjä.
Suipponen on kärsinyt umetuksesta ainakin kuukaden ajan (en muista tarkkaan?). Pahimmillaan Suippiksella oli 3-4 päivän kakkausväli ja pökäleet olivat kivikovia ja niiden ponnistaminen tuotti tuskaa. Alkuun annoin Suipposelle joka päivä maidon seassa mallasuutetta, josta ei kuitenkaan ollut tarpeeksi apua. Noin viikko sitten vaihdettiin Levolaciin, jolla vatsa on toiminut melko hyvin lähes päivittäin. Levolac pitää vaan muistaa antaa joka päivä.
3 kk ikäiset murut |
Jostain syystä vauvat ovat päättäneet lopettaa imemisen rinnasta. Suippis on käytännössä jo lopettanut kokonaan, eikä Mutriskaan enää juuri malta imeä. Maidon määrä on enää vähäinen. Voi olla, että kaikki stressi ja valvominen vaikutti maidon määrään, ja se sai vauvat hermostumaan. Korvikemäärät ovat nyt kasvaneet, kerralla menee useimmiten 180 ml. Päivisin syöttövälit ovat 3-4 tuntia. Voi olla, että osittasimetys on kohta tullut tiensä päähän. Se tuntuu toki haikealta, mutta onhan lähes neljän kuukauden osittaisimetyskin ihan hyvä saavutus. :)
<3: Ulla