Arjen suunnittelua ja kuulumisia (Isla ja Luka 4,5 kk)

Heippa! 

Viimeiset kuukaudet ovat olleet epäilyksettä tähänastisen elämäni rankimmat. Ensimmäisten kuukausien yövalvominen vauvojen epäsäännöllisen rytmin vuoksi vaihtui jossain vaiheessa pahaan unettomuuteen, ja nukkuminen oli parin kuukauden aikana olematonta silloinkin kun vauvat nukkuivat. Välillä valvoin koko yön, välillä nukahdin aamulla hetkeksi. Päivät olivat selviytymistä ja voin pohjattoman väsymyksen vuoksi huonosti niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Valtava univelka ja uupumus tekee olon kaameaksi. Öisin kaikki huolet ja murheet, kuten syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteet saivat kohtuuttomat mittasuhteet. Ja tietenkin itse unettomuus ahdisti valtavasti... Jotenkin ihmeellisesti jaksoin kuitenkin yksin päivät hoitaa vauvat. En tiedä missä olisin ilman Taivaan Isän apua ja läheisten tukea. En toivo samanlaista koettelemusta kellekään ja toivon, etten enää koskaan joudu kokemaan vastaavaa. Nyt kaikki on paljon paremmin. Olen jo muutaman viikon ajan nukkunut hyvin öisin silloin, kun vauvatkin nukkuvat. Toki illalla tarvitsen omaa aikaa sen jälkeen, kun vauvat ovat menneet nnukkumaan, mutta onneksi pienet ovat usein jo kahdeksaan mennessä unten mailla.

Nyt kun omat voimavarani ovat pikkuhiljaa palautuneet, on voimia riittänyt kämpän sisustamiseen, parempaan yhteydenpitoon ystäviin ja jopa uusiin ihmisiin tutustumiseen. Nautin ihan uudella tavalla vauvojen kanssa olemisesta. Rukoukset on kuultu ja niihin on vastattu! Odotan innolla, mitä kaikkea hyvää tuleva vuosi 25-vuotiaana tuo tullessaan (Sunnuntaina tuli neljännesvuosisata täyteen). Olemme vihdoin tajunneet, että arkea kannattaa vähän paremmin suunnitella, jotta asiat sujuisivat jouhevammin. Pidimme sunnuntaina ensimmäisen "viikkopalaverin", eli suunnittelimme mm. tulevan viikon ruuat ja liikunnat. Kauppapäiviksi sovittiin maanantai ja perjantai, jolloin Kimi käy kaupassa ennen töihin menoa. Ettei kotiin tulo illalla enää sen takia venähdä (kahden vauvan nukutus yksin on välillä aika haastavaa) ja ettei enää tarvitse aamulla havahtua siihen, että kappas, korvike on loppumassa eikä jääkaapissa ole mitään muutakaan syötävää. Pyrimme myös sopimaan ennakkoon ajankohdat, jolloin kummallakin on mahdollisuus lähteä lenkille tai salille. Muuten liikunta jää, ei muka ole aikaa... Mahdollisuus liikunnalle on joko aamulla ennen Kimin töihin lähtöä tai illalla vauvojen mentyä nukkumaan. Olen alkanut myös käymään kerran viikossa kirkon vauvakerhossa. Kaikki menot ja kyläilyt ynnä muut merkataan kalenteriin, jotta mikään tärkeä juttu ei unohdu ja viikon ohjelman pystyy hahmottamaan paremmin. Kerran viikossa käy kotipalvelun hoitaja hoitamassa vauvoja kolme tuntia, jolloin saan kaivattua omaa aikaa ja breikin vauva-arjen pyörittämisestä.

Arjen suunnittelua!

Isla ja Luka kasvavat kohisten, Pienet ovat reilu 4,5 kuukauden ikäisiä. Ensimmmäisen kerran molemmat kääntyivät kunnolla selältä mahalleen noin 4 kuukauden iässä. Nyt molemmat kääntyilevät mahalleen ihan jatkuvasti, mutta turhautuvat kyllä nopeasti, koska eivät pääse vielä eteenpäin (halu olisi kova!) Isla löysi reilu viikko sitten varpaansa ja ne menevät ihan kohta suuhun. Molemmat tarttuvat hienosti kahdella kädellä esineisiin ja pitelevät niitä itse. Päivissä on jo aika hyvä rytmi ja pienet ovat nukkuneet yönsä varmaan jo kuukauden ajan pääsääntöisesti tosi hyvin. Iltaisin uni tulee 20 mennessä ja molemmat heräävät useimmiten kerran yössä syömään, noin kello 1-5 välillä. Usein molemmat yhtäaikaa, välillä eri aikaan. Esimerkiksi viime yönä Suipponen heräsi yhdeltä syömään, ja Mutris vasta viideltä. Yleensä nukahtavat hyvin syötön jälkeen, välillä jäävät ähisemään ja valvoskelemaan. Aamulla pinniksissä ollaan hereillä virkeinä kello 7-8. Parhaimmillaan siis 12 tunnin unet yhdellä syötöllä, vau!

Aamulla ensimmäisilla päikkäreille käydään kellon 10-11 välillä, nukkuvat 1-3 tuntia vaunuissa parvekkeella. Seuraavat päikkärit on sitten joskus iltapäivällä riippuen miten pitkään nukkuivat ekoilla päikkäreillä. Olen käynyt vaunulenkillä yleensä toisten päikkäreiden aikaan, mutta silloin alkaa jo hämärtää (voihan kaamos!) ja se on vähän ankeaa. Tänään kävin vaunuilemassa heti aamupäivästä, kun vauvat nukkuivat, ja luulenpa, että otan sen tavaksi jatkossakin. Olen huomannut, että vauvojen rytmi menee tosi helposti sekaisin, jos ollaan vaikkapa kylässä. Aina pitäisi olla vaunut mukana ja ulkonanukuttamismahdollisuus, koska vauvat eivät juurikaan suostu nukkumaan sisällä päivisin. Ja jos Isla ja Luka eivät nuku kunnollisia päikkäreitä, niin molemmat ovat sitten illalla ihan yliväsyneitä ja kiukkuisia... Ja nukahtaminen yhtä taistelua.

4 kk neuvolassa Isla painoi 7980 g, pituus oli 68,4 ja hattumitta 43 cm. Luka painoi 7725 g, pituus oli 65,5 ja hattumitta 42,5. Painoero on siis hienosti tasoittunut, Suipponen on ottanut Mutriksen kiinni! Painoero on enää n. 250 g, syntyessä painoeroa oli kilon verran! Saas nähdä kuinka paljon murut ovat taas kasvaneet, kun koittaa 5 kk neuvola. Osittaisimetys tuli tiensä päähän pari viikkoa sitten, mikä on toisaalta haikeaa, mutta toisaalta helpotus. Kiinteistä ollaan maisteltu luumua, ja ilmeet ovat kyllä olleet näkemisen arvoiset! Pikkuhiljaa voisi ruveta kokeilemaan muitakin kiinteitä. Tässä vielä tuoreita kuvia vauvoista, että kaikki varmasti saavat söpöysyliannostuksen ;)

<3: Ulla

Sisko ja sen veli <3