Islan ja Lukan ensimmäinen joulu

Heippa, 

Meidän joulut ovat jo monta vuotta menneet niin, että vietämme joka toisen jouluaaton Kimin porukoilla ja joka toisen meidän porukoilla. Joulupäivänä mennään sitten sinne, missä ei oltu aattona. Tänä jouluna oltiin aatto Kimin porukoilla. Täytyy sanoa, että on kyllä melkoinen operaatio mennä tämän konkkaronkan kanssa yökyläilemään. Mukaan tarvitsee mm. kaksi matkasänkyä (voi niitä aikoja, kun mahtuivat vielä kompaktisti yhteen sänkyyn...), tuplavaunut päiväunia varten, tuttipulloja, litroittain korviketta, soseita, vaihtovaatteita, vaihtovaatteiden vaihtovaatteita, ulkovaatteet, kasan vaippoja, vuodevaatteita, harsoja, itkuhälytin... Ja sitten pitää muistaa vielä kaikenlainen tärkeä tilpehööri kuten tutit ja kuolalaput, muuten ollaan pulassa :D Huh! Ei ihan stressitöntä meininkiä. 

Joulu on kyllä vuoden ihanin juhla. Oli ihana saada valkea joulu kirpakan pakkassään kera! Jouluun kuului yhdessäoloa läheisten kanssa, jouluruokaa sekä lahjojen antamista ja saamista. Erityisesti vauvoja lahjottiin melkoisen paljon. Nyt kaapissa on odottamassa mm. pino seuraavan koon vaatteita, mikä on tosi kiva juttu! Hassua, että viime jouluna Isla ja Luka vasta kasvoivat mahassani, ja olivat vielä tosi pieniä. Olo oli tuohon aikaan todella pahoinvoiva. Tänä jouluna nuo pikkuiset olivat jo lähes puolivuotiaita n. 8,5 kiloisia pötkyläitä. 

Kuulumisia: Isla ja Luka 6 kk!

Hellou!

Niin se vaan on, että meidän tuplat ei ole enää mitään pikku vastasyntyneitä (nyyh) vaan jo puolivuotiaita pötkylöitä, jotka osaavat jo vaikka mitä.

Reilu viisi kuukautta selvittiin ilman minkäänlaisia flunssia, mutta itsenäisyyspäivänä Suippis rupesi yskimään. Oireet pahenivat muutamassa tunnissa, ja sitten hengitys ja yskiminen alkoi kuulostaa niin pahalta, että illalla lähdettiin Lastenklinikan päivystykseen. Diagnoosi oli kurkunpäätulehdus. Luka sai muutaman kerran hengitettäviä, avaavia lääkkeitä ja sitten päästiin kotiin. Lääkkeeksi Ventoline Babyhalerilla pari kertaa päivässä niin kauan kuin oireet kestävät sekä Para-suppoja kurkkukipuun ja kuumeeseen. Luka lämpöili ja oli itkuinen muutaman päivän ajan, köhä kesti hieman pidempään. Isliina onneksi säästyi samalta taudilta! Eikä minulle tai Kimillekään ole mitään kummempaa flunssaa iskenyt.

Soseet maistuvat tosi hyvin, ja babyt avaavat suutaan kuin pienet linnunpoikaset. Olen ottanut viikoittain pari uutta ruoka-ainetta maisteluun. Myös vettä molemmat juovat mielellään, ja harjoittelevat jo juomista nokkamukista. Olen tehnyt soseet pääosin itse, koska se on helppoa, kerralla voi tehdä isomman satsin pakkaseen ja tietääpähän, ettei sooseissa ole mitään ylimääräisiä mömmöjä. Ostimme Ikeasta höyrytyskorin, jossa kasvikset höyryttyvät kätevästi. Kaikkia hedelmäsoseita- ja marjasoseita en kyllä aio itse vääntää, joten mangot sun muut löytävät meille tiensä kaupan hyllyltä. Kiinteitä syödään pääsääntöisesti kolme ateriaa päivässä, yleensä maidon päälle. Aamupäivällä yleensä kasvissosetta, iltapäivällä hedelmää. Illalla iltapuuro luumun kera. Luumun avulla vatsat pysyvät hyvin toiminnassa, siksi annamme sitä joka päivä. Syöttäminen tapahtuu edelleen sitterissä, mutta ei varmaan mene kauaa, kun voimme istuttaa vauvat syöttötuoleihin. Sitten syöttäminen helpottunee huomattavasti, kun ei tarvitse tähdätä lusikkaa sitterissä keinuvan vauvan suuhun.

       

Tuntuu kyllä, että olen ensikertalaisena aika pihalla näistä ruokailujutuista... Mitä ja milloin ja kuinka paljon? No, ehkä ruokailuihinkin tulee ajan kanssa selkeyttä ja parin viikon päästä neuvolassa voi taas kysellä kaikkea mikä mietityttää. 

Kiinteistä on maisteltu/syöty jo seuraavia:
-Luumu
-Peruna-porkkana
-Bataatti
-Riisipuuro
-Kaurapuuro
-Parsakaali (islan inhokki)
-Kukkakaali (islan toinen inhokki)
-Myskikurpitsa
-Maissi
-Mango
-Banaani
-Omena

Yöt ovat vielä hyvin vaihtelevia. Muutaman kerran olemme saaneet nauttia luksusunista, jolloin vauvat ovat nukkuneet ilman herätyksiä jopa klo. 20-07 välisen ajan. Enemmän sääntö kuin poikkeus on kuitenkin ollut se, että molemmat heräävät vähintään kerran yössä syömään. Luka on nyt viime viikkojen ruvennut heräilemään öisin ihan urakalla, vähintään 4 tunnin välein. Eli herätyksiä edelleen piisaa, ja aika lailla silmät ristissä välillä mennään. Molemmat heräilevät välillä keskellä yötä valvoskelemaan ja juttelemaan. Ilmeisesti maailma on niin ihmeellinen paikka, että nukkuminen ei kiinnosta. Iltarutiinit pyrimme pitämään samana joka ilta, eli kun vauvat rupeavat väsymään,valoja himmennetään ja musiikki laitetaan hiljaiselle. Sitten nassuun iltapuuro ja maito, sen jälkeen molemmille iltapesut ja puhtaat vaatteet päälle. Sitten viedään sänkyyn, luetaan iltarukous, annetaan hyvänyön halit, silitykset ja pusut. Sitten vaan makkari pimeäksi ja parhaimmassa tapauksessa nukahtavat itsekseen pian. Luka nukahtaa yleensä nopeasti, Islan kanssa saa välillä taistella pitkäänkin ja käydä laittamassa tuttia kymmenen kertaa. Luka ei juurikaan nykyään tuttia suostu syömään. Luka nukahtaa unipussissa pötkähtämällä kyljellään, Isla tykkää nukkua vatsallaan peiton alla.

Pitkät päikkärit ovat olleet viime aikoina harvinaista herkkua. Luka nukkuu useimmiten max. tunnin pätkissä. Isla nukkuu usein pidempään, pari-kolmekin tuntia putkeen. Molemmat nukkuvat yleensä kahdet päiväunet, Luka siis nukkuu selvästi vähemmän kuin Isla... Äiti olisi mielissään vähän pidemmistä päiväunista.

Ilmoittauduimme kirkon vauvamuskariin, joka alkaa parin viikon päästä. Vauvakerho jatkuu tammikuun loppupuolella. Ainakin siis kahdeksi päiväksi viikossa on luvassa jotain ohjelmaa, muina päivinä voi sitten tehdä mitä huvittaa. Lähteminen vähänkin pidemmälle kuin vaunulenkille, läheiselle kirkolle tai kauppaan on aina oma operaationsa, joten joka päivälle ei mitään aktiviteettia jaksaisikaan.

Tällaista meille kuuluu tällä hetkellä vauvojen puolivuotispäivänä :)

Ulla

Itsetehty mysli

Heippa, 

tässä tulisi ohje herkulliseen ja terveelliseen kotitekoiseen mysliin. Sovelsin muutamia eri ohjeita, jotta sain kokonaisuudesta mieleiseni. Halusin myös, että myslissä ei olisi muuta makeutusta kuin hunajaa. Määrät ovat noin-määriä, itse heitin pellille kaikkia aineksia ihan mutu-tuntumalla. Nyt kun olen alkanut tehdä itse mysliä, kaupan kuivat myslit jäävät kauppaan. Niin helppoa ja hyvää tämä on :) Kotitekoinen mysli kivassa purkissa on myös hyvä lahjaidea!

ITSETEHTY MYSLI

Pellillinen mysliä:

• 10 dl isoja kaurahiutaleita
• n. 2 dl siemeniä (itse käytin kurpitsan- ja pellavansiemeniä)
• n. 3 dl pähkinöitä (omia lemppareita ovat saksan-, pekaani-, ja cashewpähkinät sekä mantelit)
• reilu 1/2 dl rypsiöljyä
• 3 rkl hunajaa
• Kuivattuja hedelmiä (itse käytin kuivattuja karpaloita ja banaanilastuja)

Mausteita oman maun mukaan, esim:

• Ripaus suolaa
• Kanelia
• Kardemummaa
• Inkivääriä

1. Kuumenna uuni 175 asteeseen. Notkista hetki mikrossa rypsiöljy-hunajaseosta. 
2. Sekoita pellillä leivinpaperin päällä keskenään hiutaleet, siemenet ja pähkinät sekä haluamasi mausteet. Kaada päälle tasaisesti oliiviöljy-hunaja-seos. Sekoita hyvin, jotta öljyä ja hunajaa riittää joka kohtaan. Sitten vain koko komeus uuniin noin 15 minuutiksi. 
3. Muista vahtia mysliä, jotta pähkinät eivät pääse kärähtämään. 
4. Anna myslin jäähtyä, ja lisää joukkoon kuivatut hedelmät. 
5. Säilö ilmatiiviiseen purkkiin. Nautiskele esim. maustamattoman jugurtin kanssa.

Talvinen lauantaipäivä

Moikka, 

meille on harvinaista herkkua koko perheen yhteiset vaunulenkit. Eilen oli ihanan raikas ja kaunis talvipäivä ja kävimme vauvojen kanssa ulkoilemassa. Tässä vähän talvisia kuvia vaunulenkin varrelta! :)

Tahtoisin toivoa sinulle

Joitakin ajatuksiani äitiydestä. 

Uskomaton etuoikeus. Olla äiti kahdelle täydelliselle pienelle Jumalan luomalle ihneelle. Kaksi viatonta, täydellistä ihmisenalkua. Miten ihmeessä olen saanutkin jotain näin hyvää? En ole tehnyt mitään ansaitakseni tällaisen lahjan taivaasta. 

Luopuminen. Luopuminen omista tarpeista, luopuminen monesta itselle niin tärkeästä asiasta. Sen hyväksyminen, että vartaloni näyttää erilaiselta raskauden jälkeen. 

Pakahduttava rakkaus. Miten omia lapsiaan voikin rakastaa näin paljon?

Pelottavan iso vastuu. Osaanko huolehtia heistä oikealla tavalla? Miten pystyn suojelemaan heitä vaaroilta ja kaikelta pahalta? Kaksi olentoa, jotka ovat täysin puolustuskyvyttömiä ja täydellisen riippuvaisia huolenpidostani. Kaksi ihmeellistä pientä ihmistä, jotka luottavat siihen, että pidän heistä huolen. Miten onnistun kasvattamaan heidät niin, että heistä tulee hyvällä itsetunnolla varustettuja, rohkeita ja elämässä pärjääviä ihmisiä? Kun tuntuu, että omakin itseluottamus on välillä kateissa. 

Epätäydellisyys. Tiedän, etten ole pystynyt olemaan lähellekään täydellinen äiti, enkä pysty olemaan sitä tästä eteenpäinkään. Miten oppia olemaan armollinen itselleen?

Riitämättömyys. Olenko onnistunut tarjoamaan lapsilleni tarpeeksi hyvän alun elämälle? Entä miten onnistun tästä eteenpäin? Kun välillä tuntuu ettei osaa eikä jaksa. Kaksi itkevää vauvaa, minulla vain kaksi kättä. Miten saada varmuus siitä, että olen riittävän hyvä äiti?

Äitiyteen mahtuu niin paljon tunteita, joita on vaikea edes kunnolla pukea sanoiksi. Näissä Anna-Mari Kaskisen kauniissa runoissa on tavoitettu monia näitä tunnelmia ja tunteita. Kuvissa palataan lähes puolen vuoden takaisiin tunnelmiin, kun meidän kaksikko saapui maailmaan.

Pikkuinen lapsi näkee sen, 

mitä ei näe aikuinen. 

Silmiä lapsen ei mikään peitä.

Lapsi on nähnyt enkeleitä

suuressa Jumalan talossa

puhtaassa, kirkkaassa valossa.

Pikkuinen lapsi tietää sen, 

mitä ei tiedä aikuinen:

Taivas on aivan lähellä maata.

Sitä ei mikään estää saata. 

Ilo on tullut maailmaan. 

Lapsi sen kertoo katsellaan. 

Ojennat puoleeni hiljaa

kätesi hentoisen. 

Silmistä kuvastuu ilo, säteily odotuksen.

Kuinka voin koskaan olla 

kaiken sen arvoinen?

Kuinka voin ottaa vastaan 

katseesi luottamuksen?

Huomaatko, vauva hymyilee?

Huomaatko, valoa säteilee.

Sinutkin siihen peitetään, 

päällesi tähtiä heitetään.

Pikkuisen hymy on leveä.

Kohta on mielesi keveä.

Kohta jo hymyilet itsekin, 

ilon ja lohdun saat takaisin.

Lautasta kätesi haroo.

Suu on jo ammollaan.

Luottaen otat vastaan

sen mitä annetaan.

Tahtoisin sinulle antaa

parasta mitä on: 

ilon ja rohkeuden, 

sydämen ravinnon.

Suojelusenkeli saakoon

varjelle sinua, 

siunatkoon taivaan Isä

päivääsi jokaista.

Tahtoisin toivoa sinulle

jotakin oikein hyvää

Enkelin siipien havinaa

ja iloa onnea syvää.

Tahtoisin toivoa sinulle

mitä en itse voi antaa

saakoon rakkaus Jumalan

sinua sylissään kantaa.

Joulutunnelmaa kotiin

Hellou!

Joulu lähestyy, ja saimmepa mekin aikaiseksi hakea varastosta kuusen tuomaan tupaan vähän joulutunnelmaa. Joulukuusi koristeineen, kynttilöitä, pieni joulusiivous -ja heti näyttää paljon tunnelmallisemmalta! :)

Askartelin itse pallovalot! :)

Kaksosten ristiäiset

Heippa!

Islan ja Lukan ristiäisistä on vierähtänyt jo reilu kaksi kuukautta, joten tämä tulee nyt vähän viiveellä. Vauvat olivat ristiäisissä muutaman päivän vajaa 3 kuukauden ikäisiä. Kastetilaisuus oli läheisellä kirkolla ja kahvitilaisuus seurakuntasalissa. Paikalla olivat vain isovanhemmat, kummit ja sisarukset eli ihan lähipiiri. Vauvoja oli yllättävän hankala pitää sylissä pitkissä kastemekoissaan, mutta onneksi sylikummit hoitivatkin sen tehtävän ;) Virsinä meillä oli Ystävä sä lapsien ja Jumalan kämmenellä. Vauvat olivat melko rauhallisia kasteen ajan, Mutris hieman hermoili jossain vaiheessa. Tilaisuus oli kaunis ja mukava, ja kahvitarjoilut maittavat. Muut hoitivat leipomiset ja tarjoilut, mikä oli ihan mahtava juttu. Ei tarvinnut itse tarjoiluista stressata. Tarjolla oli muutama suolainen piirakka, voileipäkakku, juustokakku, pullia ja tietysti kahvia ja teetä. 

Olen kyllä ollut enemmän kuin tyytyväinen vauvoja nimiin. Pitkään ja hartaasti niitä mietittiinkin. Mutta oikeastaan nimet keksittiin kokonaisuudessaan eräällä kävelylenkillä jo ennen vauvojen syntymää. Sen jälkeen piti vain päättää ovatko ne nyt parhaat mahdolliset nimet. On ollut niin hauska saada kotiin vauvojen kelakortit ja muita kirjeitä, jotka on osoitettu vauvoille. A-tytöllä ja B-pojalla on nyt ihan oikeat nimet <3

Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän koskisi heihin. Opetuslapset moittivat tuojia, mutta sen huomatessaan Jeesus närkästyi ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaisensa on Jumalan valtakunta. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse." Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä. Mark 10:13-16

  

<3: Ulla