Kuulumisia: Vauvat 2,5 kk

Heippa!

Luonnoskansiossa oli jemmassa tällainen postaus. Eilen vauvat täyttivät tasan 3 kuukautta, ja moni asia on jo toisin kuin tätä postausta kirjoittaessa pari viikkoa  sitten. Tässä kuitenkin vähän myöhässä tämä postaus, joka täydentyy varmaan vielä myöhemmin kuvilla, kunhan ehdin siirtää kuvia koneella ja vähän järjestellä niitä.

Eli vauvojen 2,5 kk kuulumisia:

Meidän pienokaiset eivät ole ihan pieniä enää. Viimeksi 2 kk neuvolassa Mutriksen paino oli 6600 g, pituus 60,8 cm ja päänympärys 41,4 cm. Mutris on siis jo lähes tuplannut syntymäpainonsa! Suipponen on kuronut hienosti painoeroa kiinni. Suippiksen paino oli 6055 g, pituus 61,2 cm ja päänympärys 40,4 cm. Suipponen on yli tuplannut syntymäpainonsa. Molemmat ovat jänteviä ja eloisia ja kannattelevat jo päätä hienosti. Mutris "löysi"pari päivää sitten sitterin lelukaaren ja pyöritteli itse liikkuvia palloja ja kukkasia. On niin ihmeellistä päivittäin seurata pienten kasvua ja uusia taitoja! Molemmat vauvat, erityisesti Mutris, tykkäävät seurustella paljon ihanasti kujertaen. Molemmat hymyilevät valtoimenaan lukuisia kertoja päivän aikana, ja joka kerta hymy on yhtä sydämensulattava. Hymyistä ja vastavuoroisesta kommunikaatiosta saa niiin paljon voimia arkeen!

Kimi palasi 1.9. töihin, joten olen nyt ollut vauvojen kanssa arkipäivät yksin lähes kolme viikkoa. Monena päivänä olen kyllä saanut perheestä ja kavereista seuraa ja vauvanhoitoapua.<3 Jotenkin olen aina päivät selvinnyt, päivä kerrallaan -asenteella mennään. Kyllä tämän monikkoarjen rankkuus on jopa yllättänyt, vaikka toki tiedostin, että helppoa tämä ei tule olemaan. Univelan määrää en halua edes ajatella. Mutta ei Kimilläkään helppoa ole, kun pitää yhdistää työnteko ja vaativa vauva-arki. Päivät sisältävät vuorotellen syliä, sitteriä, pullottelua, imetystä, ulkoilua, seurustelua, nukuttamisyrityksiä... Riittämättömyyden tunteet ovat kyllä jokapäiväisiä. On vaikeaa antaa jakamatonta huomiota yhdelle vauvalle kerrallaan, koska hyvin usein rauhallinen seurustelu- tai imetyshetki keskeytyy, kun toinen alkaa samaan aikaan itkeä sitterissä tai sängyssä. Sylissä on vaikeaa pitää kahta vauvaa yhtä aikaa, niin että molemmilla olisi hyvä olla. Välillä tuntuu vaikealta ehtiä edes itse syömään.

Haastavia päivistä tekee erityisesti se, että kumpikaan vauvoista ei nuku pitkiä päiväunia. Eikä päiväunia nukuta varsinkaan samaan aikaan. Mutris ei viihdy vaunuissa tällä hetkellä juuri ollenkaan, joten ulkoilut ovat sujuneet niin, että Mutris nukkuu kantoliinassa ja Suippis vaunuissa. Jengi varmaan katsoo, että tuolla menee joku kolmosten superäiti, kun tuplarattaiden kanssa liikutaan ;D Päivittäinen ulkoilu on kyllä tosi tärkeä, virkistävä osa päivää. Ilmat ovat olleet vielä ihanan aurinkoisia ja lämpimiä. Älä tule kylmä syksy ja vielä kylmempi talvi!

Kumpikaan vauvoista ei viihdy enää sitterissä kuin hetken kerrallaan. Mutris erityisesti kaipaa jatkuvasti seuraa ja katseltavaa. Molemmat seuraavat tarkkaavaisesti katseellaan esineitä ja kasvoja. Olen nyt pinnasänkyynkin viritellyt värikkäitä kuvia ja peilejä katseltavaksi. Päivittäin ollaan jumppailtu vatsallaan lattialla, molemmilla menee kyllä hermot aika nopeasti. Molemmat ähisevät paikallaan, nostelevat hieman päätään ja turhautuvat sitten. Kohtahan sekin aika koittaa kun nämä kääryleet lähtevät ryömimään...

Vaihdoimme noin kuukausi sitten korvikemerkkiä, ja molempien vatsavaivat helpottivat nopeasti sen jälkeen. En olisi uskonut, että korvikkeissa olisi niin kummoisia eroja, että se vaikuttaisi merkittävästi vatsan toimintaan. Onneksi kuitenkin kokeilimme korvikkeen vaihtoa, sillä tuskin oli sattumaa, että molempien vatsanväänteet helpottivat sen jälkeen. D-vitamiini maitohapon kerakin oli aloitettu jo monta viikkoa sitä ennen. Nyt Mutriksen monen tunnin iltahuudotkin ovat muisto vain. Silloin koliikin määritelmä varmasti täyttyi, mutta onneksi sitä tuskaa ei kestänyt kovin kauan (en muista yhtään kuinka kauan..). Muistan, että alkuaikoina saimme vauvat nukkumaan vasta kahden aikaan yöllä. Nykyään aloitamme iltapuuhat klo. 20 aikaan ja molemmat vauvat ovat unten mailla usein 21-22 aikoihin. Varmasti pimenevät illatkin osaltaan helpottavat nukahtamista ja auttavat vauvoja erottamaan päivän ja yön.

Parhaimmillaan yöt menevät niin, että vauvat heräävät ensimmäisen kerran 1-2 välillä. Kimi on hoitanut ekan yösyötön, tosin itse olen melkein poikkeuksetta herännyt itkuihin toisesta huoneesta. Uudelleen nukahtaminen syötön/heräämisen jälkeen on olllut vaikeaa. Jos vain toinen vauvoista herää, toinenkin herätetään (koska heräisi kuitenkin todennäköisesti tunnin sisällä). Molemmat yleensä nukahtavat saman tien syötön jälkeen. Seuraavan kerran vauvat heräävät 5-7 välillä, tällöin molempia ei välttämättä herätetä syömään samaan aikaan. Aikaisen aamusyötön jälkeen molemmat nukahtavat usein vielä viereen, ja siinä sitten voi torkahtaa vielä itsekin. Suippis herää viimeistään yhdeksältä, Mutris vetää välillä maratonunia jopa klo. 11 asti. 

Ristiäiset ovat 1,5 viikon kuluttua ja silloin vauvat ovatkin jo lähes 3 kuukauden ikäisiä.

<3:Ulla